Puolitoistavuotias!

Luin ihanaisen Nellin blogista hellyttävän ja hauskan listauksen poikansa tämänhetkisistä taidoista ja kuulumisista. Monelle kohdalle tuossa listassa sain nyökytellä, tutulta kuulostaa! Voi, miten kiva tuohon listaan on varmasti palata myöhemmin, ja katsoa, miten lapsi on kehittynyt. Pienet hassut jutut unohtuvakin aivan liian nopeasti, joten niitä tulisi kirjoittaa enemmän ylös! Siitä sain idean kertoa puolitoistavuotiaan taaperomme tämänhetkisiä kuulumisia 🙂

Rakas taapero on jo puolitoistavuotias! Hän on niin iso poika, vaikka silti vielä ihan pieni.

Puolitoistavuotias….

• on vauhdikas viikari, joka etenee lähinnä juoksemalla. Kävely on aivan liian hidasta 🙂
• myös kiipeäminen tuoleille ja pöydille on hittijuttu, varsinkin, jos se on kielletty.
• on itsenäinen tutkimusmatkailija, joka päiväkodissakin luikahtaa aina avoimista ovista, ja kiertää päiväkodin pihan tarkkaan laidasta laitaan (liekö etsii pakoreittejä 🙂 Tätä tyyppiä saa tosissaan pitää silmällä!
• tykkää kovasti kaikista ulkoleikeistä, kuten keinumisesta, liukumäestä ja ”mopolla” ajamisesta. Hiekkalaatikko ei tunnu juurikaan kiinnostavan, vaan täytyy saada olla liikkeellä.
• sisällä tykkää ajaa pikkuautoilla, junilla, rekoilla ja mitä näitä nyt on 🙂 Autot kaikkinensa kiinnostaa pientä automekaanikon alkua.
• Tykkää, kun luetaan kirjoja, ja lukee niitä usein itsekseenkin. Hittikirjoja ovat sellaiset, joista kuuluu ääniä tai joissa on kurkistusläppiä.
• Sohvalla on kiva painia tyynyn kanssa. Valitettavasti tyyny usein ottaa erävoiton, ja taapero mätkähtää lattialle :/

• omaa vahvan oman tahdon, ja mikäli asiat eivät mene hänen tahtonsa mukaan, siitä saavat kuulla naapuritkin. Useasti heittäytyy lattialle huutamaan. Onneksi nämä kiukkukohtaukset menevät melko nopeasti ohi!
• juttelee omalla kielellään paljon 🙂 Varsinaisia sanoja on vielä vähän, mutta tärkeimmät kuitenkin löytyy. Näitä ovat: äitti, dad, car, oppu(loppu), eippa(heippa) ja ekka(rekka). Paljon tulee sanojen ensimmäisiä tavuja, joista ainakin äiti tajuaa, mitä asia koskee 🙂
• ymmärtää paljon puhetta. Välillä oikein hämmästyy, että tuonkinko se tajusi! Ymmärtää hieman paremmin suomea kuin englantia.
• turhautuu, kun häntä ei ymmärretä, vaikka hän omasta mielestään ihan selvästi selittää, mitä haluaa 😀 
• tykkää laulaa ja tanssia. On ihan hulluna musiikkiin! Jos taapero saisi päättää, soisi meillä 24/7 Fröbelin palikat stereoissa. Hän osoittaa stereoita vähän väliä, ja hokee ”mu, mu, mu”, eli musiikit päälle. ”Mu”-vaatimusta tehostetaan hytkymällä, siis anteeksi tanssimalla, jotta toive ei jäisi äidiltä tai isältä huomaamatta.

• syöminen sujuu välillä hyvin ja toisinaan vähän heikommin. Osaa syödä jo hienosti lusikalla ja juoda halutessaan mukista. Usein muki kuitenkin kumotaan mielenosoituksellisesti lattialle. Tällöin siirrymme takaisin nokkamukin käyttöön.
• on valikoiva syöjä, mutta parempaan ollaan päiväkodin aloituksen myötä menty! Hedelmät ja kasvikset eivät edelleenkään ole lemppareita.
• Juusto sen sijaan on suuri intohimo! Taapero voisi elää raejuustolla 🙂
• harjoittelee pottahommia. Kärsivällisyys paikallaan istumiseen ei meinaa kuitenkaan riittää. Vielä ei ole saatu tuloksia, mutta päiväkodista kerrotaan, että istuu potalla mielellään. Vanhemmilla olisi vähän petrattavaa pottaharjoitusten säännöllisyydessä kotona.
• nukkuu hyvin niin päivän ainoat päikkärit kuin yöunetkin(äiti koputtaa puuta). Ei vaadi nukuttamista tai silittelyä, vaan karusti voi vain peitellä sankarin pinnasänkyyn ja poistua paikalta. Yleensä laulelee ihahhaata itsekseen muutaman minuutin ennenkuin hiljenee.

Semmoinen on meidän pieni rakas taaperomme <3 Ihan huipputyyppi!

Minkälaisia minityyppejä teillä asuu? Oletteko kirjoittaneet kuulumisia ylös? Oman blogipostauksen aiheesta saa linkittää kommenttikenttään! Lukisin niitä mielelläni :)

Mukavaa tiistai-iltaa juuri sinulle!