Sairaslomalla katsottua
Toiset rentoutuvat meditoimalla tai kävelemällä metsässä, minä rentoudun parhaiten tuijottamalla leffaa tai sarjaa. Toki metsässä kulkeminen ja esimerkiksi uinti toimii mulla myös, mutta sairaslomalla latasin akkuja vaakatasossa ja nenä kiinni läppärissä. Kun aikaa oli paljon (ihanaa!), ehdin katsoa hyvän kasan erilaisia tuotantoja, jotka olivat jääneet katsomatta. Jostain syystä listasta tuli hyvin kotimainen.
Veljeni Vartija
Kuinka moni katstoi eilisen Cheekin jäähyväiskeikan? Näin viimeisen konsertin jälkeen Cheekistä kertova Veljeni Vartija on hyvinkin ajankohtainen leffa. Leffa oli saanut murska-arvostelut, joten en kiirehtinyt katsomaan sitä leffateatteriin. Kuuntelin JHT -elämänkerran keväällä, ja ajatuksissa on ollut katsoa leffa, kun se ilmestyy suoratoistopalveluihin.
Cheek on kiehtova hahmo, vaikka en hänen musiikkinsa suurin fani olekaan. Tiihosessa on sellaista karismaa ja kunnianhimoa, ettei häntä voi olla ihailematta, vaikka itsevarmuus on välillä jopa ärsyttävän ylitsepursuavaa. Eilistä viimeistä keikkaa telkkarista seuratessani jopa hieman harmitti, etten ole yhdelläkään herran keikalla käynyt. Comebackiä odotellessa.
Tässä leffassa olisi ollut kaikki ainekset mielenkiintoiseen henkilökuvaan ja koskettavaan tarinaan kahdesta veljeksestä, mutta tarina jäi valitettavan laihaksi. En tiedä, kuinka paljon leffasta saa irti, jos ei tunne päähenkilöitä tai ole perehtynyt Cheekin musiikkiin. Leffa näyttää kuvauksellisesti komealta, mutta tarina jää joukoksi hieman irrallisia kohtauksia. Antti Holma on ällistyttävän hyvä kaksoisroolissaan, mutta ei pääse kunnolla loistamaan kankean käsikirjoituksen vuoksi. Tulipahan katsottua.
Yösyöttö
Eve Hietamiehen suuren suosion saaneeseen romaaniin perustuva Yösyöttö koki ilmestyessään kummallisen rahariidan, ja sitä ei ensin näytettykään Finnkinossa. Siitä syystä se jäi itseltäni katsomatta, vaikka tarina uppoaa täysillä ja Petteri Summanen on mielestäni ollut aina hauska. Otinkin tilaisuudesta vaarin, ja katsoin Yösyötön sairaslomalla.
Elokuva kertoo tuoreesta isästä, joka jää yksin vastasyntyneen vauvan kanssa äidin paetessa raskasta ja uutta tilannetta toiseen maahan. Aihe on hillittömän hauska, mutta samalla surullinen ja koskettava. Olen aikaisemminkin kirjoittanut siitä, miten synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tulisi puhua enemmän ja avoimemmin. Kuinka tilanne voi laittaa pakan ihan sekaisin.
Tykkäsin leffasta todella paljon, ja nauroin monessa kohtauksessa vedet silmissä. Leffa tuo hauskasti esiin sen, miten sekopäistä meno voi vastasyntyneen kanssa olla. Ainakin itse samaistuin moneen tilanteeseen. Juoni on hieman ennalta-arvattava, mutta Summasen symppis hahmo on niin valloittava, että pienet epäkohdat eivät haittaa katselukokemusta. Suosittelen!
Aallonmurtaja
Aallonmurtaja on C Moren omaa tuotantoa. Sarjan ensimmäinen kausi näytettiin Maikkarilla, mutta se jäi minulta silloin katsomatta. Huomasin tämän koukuttavan sarjan Katsomosta vasta silloin, kun se oli poistumassa valikoimasta, ja katseluaikaa oli jäljellä vain alle vuorokausi. Niimpä ahmin sen mitä ehdin, eli neljä ensimmäistä jaksoa.
Sarja kertoo kotkalaisen perheen elämästä. Tarina alkaa siitä, kun perheen isä vapautuu vankilasta, ja kaikkien on totuteltava uuteen arkeen. Äiti on ottanut miehensä poissaollessan perheenpään paikan, ja miehen yllättävä paluu laitaa perheen voimasuhteet koetukselle. Perheen bisnekset eivät kestä päivänvaloa, ja monenlaista alamaailman kiemuraa on selvitettävänä. Synkkäsävyiset sarjat ovat mieleeni, ja Aallonmurtajassa on onnistuttu erinomaisesti niin juonen kuin henkilöhahmojenkin kohdalla.
Nyt minun varmaankin täytyy ottaa C Moren ilmainen katselukuukausi käyttöön, että voin katsoa ensimmäisen kauden loppuun. C Morella on myös muutama muu varsin mielenkiintoisen näköinen sarja, kuten syyskuussa ensi-iltansa saava Ratamo, jossa on pääosissa ihana Samuli Vauramo.
Bonuksena surkuhupaisa yritykseni katsoa hehkutettua Westworld -sarjaa. Instan puolella kerroinkin, etten lämmennyt sarjalle heti ensimmäisestä jaksosta lähtien. Annoin sarjalle kuitenkin uuden mahdollisuuden ja lisää aikaa. Useamman jakson jälkeen sarja tempaisi mukaansa. Aihe on fliosofinen ja kiinnostava. Keskittymiskykyni kuitenkin herpaantui toisen kauden jaksojen alkaessa, ja putosin auttamattomasi kärryiltä. Ja niille kärryille ei olekaan ihan helppo päästä :D Niimpä Westworld jäi toistaiseksi kesken.
Ootko katsonut näitä? Tykkäsitkö? Mitä sinä oot viimeaikoina katsonut?
Mukavaa sunnuntaita! Täällä otetaan aamu iisisti pienen flunssaisen pojan kanssa.