Seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi. Minä en halua levätä. En voi. Ja juuri siksi toivon, että voisin vain nukkua yli seitsemännen.

Rakas lapseni,   kirjoitan sinulle nyt, koska tiedän, että olet ajatellut minua. En halua, että olet surullinen, että pelkäät. Sinun täytyykin saada tietää muutama asia. Olen pahoillani, että pystyn tähän vasta nyt – nyt kun näen kaiken kirkkaammin.   En koskaan halunnut satuttaa sinua. Tarkoitukseni oli olla sinulle niin hyvä kuin mahdollista. Turvallinen, rakastava, suvaitseva. […]

muistoni turvassa palavassa puussa ajelehtiva aika   nuotion mustassa savussa vasten hyistä taivasta leijuu lokakuu   takan varmassa paukkeessa halkeava pihka hehkuva marraskuu   saunan salaisessa hovissa luukun takainen kuiske pian palkittu kaipuu   en minä sytytä yhtäkään vain istun ja hengitän muu merkitse mitään haalarin rinnuksiin painan pään siinä savumerkki elämästä pidä minua sylissä […]

Syysaamun ilma viipaloi keuhkot. Kohtaan sinut taas, jokaisessa hengenvedossa, ja samassa hetkessä sinut riistetään minulta pois. Pieni koululainen reppu selässä, loputtomasti luottamusta, isän selkä tiukasti katseen piirissä. Sitten pelkkää raikasta syksyn ilmaa, aamukasteesta ja kyyneleistä märkä maa. Uudelleen, uudelleen synnyn ja kuolen, yhdessä ja samassa hetkessä. Jotain märkää valuu silmäkulmista kaulalle, enkä ole varma, onko […]

Matkustaminen on päässä säilöttävien mömmöjen liikuttelua. Se irrottaa omista rutiineista ja puhkaisee kuplan, sylkee kasvoille uusia ilmiöitä, tilanteita ja ihmisiä. Sen myötä joutuu ottamaan etäisyyttä ympyröihin, joissa on syntynyt ja kasvanut ja joita on tottunut tarkastelemaan totuuksina. Yksikin vieras kulttuuri auttaa katsomaan omaa kotia uusin silmin, hyvässä ja pahassa.   Ajatus paluusta tuntuu erityisesti pitkillä […]

Kerron miltä tuntuu, kun kerron miltä tuntuu kertoa miltä tuntuu.

Tulevaisuus kuolema avaruus   Menneisyys syntymä maa   Kumpaan ryhmään sopii minä?  

”Joskus sunnuntain hauraina hetkinä, ennen näyttöjä, kun katson vapaita ihmisiä terasseilla ja puistoissa, minusta tuntuu, etten saa valita elämässäni yhtään mitään. Että koko markkinatalous on vain peitenimi pakkotyölle ja minut on valettu betoniin keskellä kuumaa pihaa puhumaan, puhumaan ja puhumaan. Niin kauan, että puhe muuttuu rahaksi, toive taseeksi, unelma nimeksi paperiin.” (Kari Hotakainen 2002: Juoksuhaudantie, […]

Millaista elämää saa 7000 eurolla?   Jokaisen ihmisen oma, ainoa, kallisarvoinen elämä on sikäli harhaa, että sen voi pyyhkäistä käsistä hetkessä. Kaikki se, mistä yksi pitelee tiukasti kiinni ja laittaa kaiken muun edelle, on toiselle roskaa, este omalla ajoväylällä tai ostettavissa korttia viilaamalla.   Tai ei kerrassaan mitään.   Aisteiltaan vajavainen ei näe kaikkea. Kaikki […]

Lihava mies istuu bussissa ikkunapaikalla. Sillä on liian valkoiset, isot lenkkarit, jotka olivat muotia 90-luvulla ja nyt taas, vaikka jälkimmäistä se ei tiedä. Epäilyttävintä ovat tyyliin yhdistetyt suorat housut ja aavistuksen liian pitkän tukan keskellä ammottava kalju. Se juo muka katseilta salassa sokeritonta, hailakan pinkkiä metsämarjasiideriä ja hipelöi kiinteäksi putkeksi rullautunutta ikkunaverhoa paksuilla sormillaan. Miksi […]