Kun ylitämme rajojamme ja stressaannumme (3 konkreettista keinoa poistaa stressi elämästämme)
Viime julkaisussa käsittelin omia rajoja ja rajallisuutta siitä näkökulmasta, että meillä jokaisella on oma optimaalinen alueemme, jolloin olemme työelämässä parhaimmillamme. Esitin myös pienen kaavion, joka on alapuolella, jossa olen koittanut havannoida sitä, missä kohtaa tulisi pysähtyä, jotta homma ei menisi hätiköimiseksi tai pahimmillaan uupumukseksi. Edellisessä julkaisussa kaavio on selitetty paremmin auki, joten en paneudu tässä postauksessa tähän sen enempää. Nyt keskitytään enemmän aiheeseen nimeltä stressi.
Kun ihminen ylittää hetken, jolloin tulisi pysähtyä ennen hätiköimistä, panikoimista, väsymistä ja pahimmillaan uupumista, hän alkaa ensin hätiköimään. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että työssä on vaikea keskittyä oikein mihinkään täysillä. Lisäksi optimaalisesta alueesta, jolloin töissä menee hyvin ja pystyy antamaan parastaan, ei välttämättä ole mitään mielikuvaa.
Kun ihminen on ylittänyt rajan (joka voi olla muuten vaikea itse havannoita), hän väsyy ja ehkä uupuukin lopulta. Esimerkiksi pitkään jatkunut paine voi aiheuttaa ensin hätiköimisen. Kun hätiköinnillä ei saa aikaan tuloksia, seuraa väsyminen ja sitten panikoituminen, lopulta uupuminen. Tällöin paineita tulisi oikeasti, konkreettisesti, pienentää.
Monesti koemme, että kuormitumme ja koemme stressiä vain osittain meistä ulkoapäin tulevista paineista, mutta todellisuudessa suurin osa paineista voi olla ihan itse asetettuja. Toki, nykypäivän työelämä on jatkuvaa muutosta ja tehokkuutta, mutta olemmeko myös itse itsellemme liian ankaria, kun nykyisin meiltä jo lukioikäisestä lähtien vaaditaan aika paljon, mitä mieltä olette?
”Stressistä on hyvä muistaa, että se on lopulta elimistön luontainen tapa suojella meitä ja elämäämme stressitekijöiden vaaroilta.”
Stressaantuminen on yksilöllistä, jotkut kokevat stressiä enemmän kuin toiset aivan luonnostaan. Oletko sinä stressaaja tyyppi vai vähemmän stressaava? Joka tapauksessa meistä jokainen stressaa jonkin verran ja itse tunnemme itsemme parhaiten, millaisena oma stressi esiintyy ja missä tilanteissa. Stressistä on hyvä muistaa, että se on lopulta elimistön luontainen tapa suojella meitä ja elämäämme stressitekijöiden vaaroilta. Kun stressaannumme, oireet viestivät meille: tee asialle jotain, mieti mitä teet ja miksi?
Stressi kuitenkin on tahdosta riippumaton tila ja sen ehkäisemiseksi on rentoutuminen ja fyysisen kunnon parantaminen olennaisia osia. Rentoutumisharjoitukset on hyvä tehdä säännöllisesti, jos tietää olevansa kova stressaaja tai stressaantuvansa helposti. Nykyisin moni työpaikka tarjoaa myös apua stressinhallintaan.
Stressiä voi hallita monin eri harjoituksin; lihas-, hengitys tai mielikuvarentouksin, näin esimerkin omaisesti. Mindfulness on ollut viime vuosina suuressa nosteessa ja itsekin liputan mindfulnessin puolesta, oletteko kokeilleet?
Kun olemme stressaantuneita:
- Rauhoita tilanne ja lepää! (1-3 kk) Tämä ensiapu auttaa pieneen akuuttiin stressiin, joka on kertaluontoista, eikä ole jatkunut pitkään. Tee kivoja asioita, omia juttujasi. Tai kuuntele lempikirjaasi. Tiedän, että stressaantuneena on vaikea ajatella muuta kuin stressin aiheuttajaa, mutta jos et asialle voi juuri sillä hetkellä muuta kuin murehtia, kannattaa tehdä jotain muuta.
- Tee tilanteestasi tilannearvio (1-2 kk): tämä, kun stressin alusta on päästy eroon. Tässä kohtaa täytyy miettiä omaa elämää ja suunnitelmia esimerkiksi muutoksista, jota tilanteesi vaatii, jotta stressaaminen helpottuu. Se voi olla työn tai muun elämän muutoksia tai omien arvojen tarkastelua/muuttamista.
- Tee asioille, mitä suunnittelit oman olosi parantamiseksi: älä vain tuumi, vaan myös tee! Tämä kannattaa tehdä pienin harppauksin. Jos olet toisessa kohdassa miettinyt konkreettisesti, mitä sinun tulee muuttaa elämässä, on nyt aika tehdä niistä omaan tahtiin yksi kerrallaan asioita. Kuuntele itseäsi ja kun sisällä tunnet, että teen oikein, luota siihen tunteeseen. Luota elämään (mutta älä tyhmän rohkeasti ;) ).
Olenkin blogissani kirjoittanut rutiinien muuttamisesta jo aiemmin. Julkaisu löytyy täältä: Vaikuta elämääsi: muuta rutiineja. Tekstistä käy ilmi, että kalenterivuoden aikana sinun on mahdollista muuttaa viisi tapaasi uudeksi, paremmaksi rutiiniksi. Mieleeni tuli, että kun asioille tekee jotain, eli tässä stressin hallinnan kohdassa 3, on se osittain omien rutiinienkin muutaamista, kun asioita ei tehdä enää kuten aikaisemmin. Mikäli rutiinien muutos siis on tarpeen, kannattaa lukea aikaisempi tekstini.
Kuulisin vielä mielelläni, millaisia stressinhallinta keinoja sinulla on?
