Kolmen suoratoistopalvelun parhaat uusimmat rikos/murhasarjat tai dokumentit OSA 2

Jos et tiennyt, olen jo pitkään ollut rikos- ja mysteerisarjojen, dokumenttien ja elokuvien suuri ystävä. Olenkin täällä blogissa jo aiemmin tehnyt postauksen Kolmen suoratoistopalvelun parhaat uusimmat rikos/murhasarjat tai dokumentit. Tämä postaus on vuodelta 2021, joten sieltä kannattaa käydä katsomassa aiemmat vinkit hyvistä true crime sarjoista/ohjelmista, joita ei tämän postauksen listalla ole. Nyt onkin tarkoitus tehdä päivitys, eli tehdä osa 2  parhaista ja uusimmista rikos/murhasarjoista tai dokkareista! Tämä sopiikin hyvin ajankohtaan, kun Halloween lähestyy.

Listassa on tälläkin kertaa vain sellaisia sarjoja/dokkareita, mitkä olen itse nähnyt ja olen ajatellut, että se on ollut laadukas/hyvä ja voin suositella. Toki kommenteissa on enemmän kuin sallittua vinkata muita tai muissa suoratoistopalveluissa olevia aiheeseen sopivia sarjoja/dokkareita! 🙂

Olen valinnut tähänkin listaukseen mahdollisimman tuoreita ohjelmia, tai sellaisia, mitä ei aiemmassa postauksessa ollut. Vanhimmat tämän listan dokumenteista on julkaistu vuonna 2021, mutta paljon on uunituoreita vuoden 2024 ohjelmia. Kaikkien listattujen ohjelmien perässä on suluissa vuosiluku, jolloin sarja/dokkari on julkaistu, tai koska viimeisin tuotantokausi on ilmestynyt 🙂

YLE AREENA:

  • Marilyn Manson: Julma totuus. (2024). Tämä sopii erityisesti sellaisille true crime -faneille, jotka tykkäävät että tapauksen keskiössä on julkisuudesta tunnettu henkilö. Kyseessä on kolmiosainen dokumenttisarja, joka keskittyy muusikko Marilyn Mansonin seksuaalirikossyytteisiin (mm. näyttelijä Evan Rachel Woodin syytökset). Sarjassa käsitellään myös esimerkiksi sitä, kuinka joidenkin mielestä Mansonin musiikki olisi voinut antaa väkivaltaisia vaikutteita Columbinen kouluammuskelun tekijöille. Kolmiosainen sarja antaa kokonaiskuvaa Mansonin urasta ja miten erilaiset syytökset ovat vaikuttaneet hänen uraansa.
  • Volvo Markkasen tarina. (2024). Jos kotimaista true crime -sisältöä on kuluttanut paljon, tuskin on voinut jäädä kuulematta nimeä Volvo Markkanen, joka onkin Suomen tunnetuimpia rikollisia. Markkanen teki lähinnä pankkiryöstöjä Suomessa ja Pohjoismaissa sekä oli tunnettu siitä, että varasti pakoautokseen yleensä Volvon ja tästä hänelle kehittyikin tuo lisänimi Volvo. Mahtui Markkasen rikollisuralle salakuljetuksia ja vankilakarkaamisiakin.
  • Natascha Kampusch: Elämäni vankina. (2024). Aikoinaan hyvin paljon mediahuomiota herättänyt tapaus, kun itävaltalainen Natascha kaapattiin 10-vuotiaana koulumatkalla. Natasha eli 8,5 vuotta vankeudessa ja dokumentissa kertoo näistä tapahtumista sekä ajasta vapautumisen jälkeen. Kyseessä kolmiosainen dokumenttisarja.
  • Miten Philip radikalisoitui? (2021). Sarja kertoo norjalaisesta Philip Manshauksesta, joka vuonna 2019 tappoi ensin sisarpuolensa, jonka jälkeen siirtyi moskeijaan tappaakseen mahdollisimman monta muslimia. Kolmiosaisessa sarjassa käsitellään Philipin radikalisoitumista ja sitä, kuinka Philipin muuttuneeseen käytökseen ei puututtu.

NETFLIX:

  • Hirviöt: Lyle ja Erik Menendezin tarina. (2024). 9-osainen sarja kertoo varakkaasta Menendezin perheestä, jotka asuivat Beverly Hillsissä ja jossa vuonna 1989 veljekset tappoivat brutaalisti omat vanhempansa. Tämän jälkeen veljekset elivät leveästi saatuaan vanhempiensa perinnön. Lopulta heitä alettiin epäilemään vanhempiensa murhista. Sarja on viihdyttävä ja tykkäsin todella paljon, mutta muutamia asiavirheitä sarjassa on ja siihen kannattaa suhtautua niin. Pääpiirteittäin sarja kuitenkin kertoo tapahtumat ja on viihdyttävää seurata. Jos Menendezien maailmaan haluaa kuitenkin paneutua tarkemmin ja hieman faktapohjaisemmin, kannattaa Hirviöt -sarjan lisäksi katsoa Netflixistä myös seuraava suositus.
  • Menendezin veljekset. (2024). Tässä elokuvadokumentissa tapahtumat käydään tarkemmalla tasolla läpi todisteiden ja poliisikertomusten valossa. Lisäksi sarjaa varten kuullaan Lylea ja Erikiä, joiden puhelut vankilasta on nauhoitettu. He pääsevät myös itse siis antamaan oman äänensä vuoden 1989 tapahtumiin sekä siihen, mikä hirmutekoihin johti ja millaiseksi elämä muuttui tuomioiden jälkeen. Suosittelen siis katsomaan samalla myös tämän dokumentin, mikäli katsoo edellisen Hirviöt -sarjan.
  • Jeffrey Epstein: sikalaisen rikas. (2024). Harva on voinut välttyä Epsteiniin liittyviltä otsikoilta, mutta kyseessähän oli siis yhdysvaltalainen liikemies, jota syytettiin alaikäisiin tyttöihin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Epstein kuoli tutkintavankeudessa. Tämä neliosainen dokumentti on sitäkin kautta nyt ajankohtainen, koska juuri nyt on käsillä P.Diddyn skandaali, jossa on hieman samankaltaisia piirteitä kuin Epsteinin tapauksessa. Lisätietoja odotellessa P.Diddyn tapaukseen liittyen, voi katsoa esimerkiksi tämän Epsteiniin liittyvän dokkarin.
  • Hirviö: Jeffrey Dahmerin tarina. (2023). 10-osainen dokumenttisarja Jeffrey Dahmerista, jonka uhriksi joutui nuoria miehiä yli vuosikymmenten ajan. Dokkarisarjassa käydään läpi tapahtumia. Tässäkin sarjassa on hyvä huomioida, kuten Hirviöt Menendezin tarinan kohdalla, että sarjassa on joitain asioita esitetty hieman eri tavoin, kuin asiat on virallisten tietojen mukaan menneet. Sarja on kyllä erittäin viihdyttävä ja hyvä, näyttelijätyö aivan huippua, mutta jos Da.hmeriin liittyvät faktat kiinnostaa tarkemmin, kannattaa tämän lisäksi katsoa myös seuraava Netflix dokkari.
  • Keskusteluja murhaajan kanssa: Jeffrey Dahmerin haastattelut. (2022). Mielenkiintoinen ja faktapohjainen 3-osainen dokumenttisarja Dahmerista, jossa haastatellaan asiantuntijoita ja mm. Dahmerin asianajajaa. Lisäksi dokumentissa kuullaan Dahmeria, sillä hänen kanssaan käytyjä nauhoitettuja keskusteluja kuullaan dokumentin aikana.
  • Keskusteluja murhaajan kanssa: John Wayne Gacyn haastattelut. (2022). Saman tyylinen 3-osainen dokumenttisarja, jossa kuullaan John Wayne Gacyn, eli ”klovnitappajan” haastatteluja nauhalta.
  • Killer Sally. (2022). 3-osainen dokumenttisarja kertoo Sally ja Ray McNeilista, jotka tutustuvat kehonrakennuspiireissä. Sally tuomittiin miehensä Ray McRaylin (Mr. Olympia-kilpailija) murhasta. Tämä oli mielestäni mielenkiintoinen ja ehkä vähän vähemmälle huomiolla jäänyt true crime-rikos. Dokkarissa pohdittiin myös mahdollisten aineiden/steroidien vaikusta Sallyn mieleen. Siinäkin mielessä kiinnostava, että naiset tekevät yleisesti ottaen harvemmin murhia kuin miehet.
  • Unsolved mysteries. (2024). Uusimmat eli 4. ja 5. tuotantokausi sarjasta on ilmestynyt 2024. Esimerkiksi yksi ainakin itseäni erityisesti kiinnostava jakso on 4. kaudelta ihan ensimmäinen jakso ”Kuka oli viiltäjä-Jack?”.
  • Marilyn mysteeri: Unohdetut haastattelut. (2022). Kukaan tuskin on voinut välttyä nimeltä Marilyn Monroe. Tässä dokumenttielokuvassa käydään läpi Marilynin kuolemaan liittyvää salaperäisyyttä ja lisäksi kuullaan Marilynin lähipiiriltä saatuja nauhoitettuja haastatteluja.
  • Jenniferin teko. (2024). Dokumenttielokuvassa käsitellään Jennifer Panin tapausta, jossa Jenniferin vanhempia ammutaan. Keskiöön tarinassa nousee heidän lapsensa Jennifer. Kiinnostava true crime -dokumentti tämäkin.
  • Tuntematon Anna Nicole Smith. (2023). Jos tykkäsi Marilyn Monroeen liittyvästä dokumentista, voisin kuvitella, että myös tämä Anna Nicole Smith -dokumentti voisi kiinnostaa. Smith oli tunnettu näyttelijä, malli, Playboy-tyttö ja dokumentissa käsitelläänkin hänen elämäänsä sekä hänen äkillistä ja traagista kuolemaansa.
  • BONUS/VINKKI: Nyt 23.10.2024 julkaistaan myös dokkarisarja Tässä on Zodiac! Tätä en siis vielä ole tietenkään nähnyt, koska sitä ei ole vielä julkaistu, mutta odotan tätä kovasti. Kertoo siis 1960-luvulla toimineesta sarjamurhaaja Zodiacista, jota ei siis koskaan ole saatu edes kiinni tai pystytty varmistumaan, kuka Zodiac oli. Väkivaltarikostensa lisäksi Zodiac lähetti 1970-luvun alkuvuosina sanomalehdille lukuisia kirjeitä ja kryptogrammeja (näistä muistaakseni ainakin yksi on edelleen ratkaisematta). Tapaus on edelleen avoin useissa poliisilaitoksissa sekä Kalifornian oikeusministeriössä.

MAX:

  • Ratkaisematon tapaus Suomi. (2022). 10-osainen sarja joka keskittyy kotimaisiin ratkaisemattomiin tapauksiin. Tapauksia on monipuolisesti tunnetuista murhista (esim. Hervannan metsäsurma, Hiekkakuoppamysteeri jne) kuin myös julkisuudesta tutun Iida Ketolan taksimatkaan liittyen, jossa hänet raiskattiin. Kyseinen tapaus saatiin myöhemmin selvitettyä. Lisäksi on muitakin mielenkiintoisia jaksoja, jotka ehkä vähän vähemmän tunnettuja, mutta koin itse koko sarjan oikein mielenkiintoisena ja myös monen läheisiä/omaisia oli haastateltu myös.
  • Rikoksen anatomia. (2024). Tämä sarja oli listattu jo aiemmin tekemässäni vuoden 2021 versiossa, jossa kerroin 1. ja 2. kaudesta. Tämän jälkeen sarjaan on tullut 3. ja 4. tuotantokaudet (2021 ja 2024). Sarjassa käsitellään siis kotimaisia rikostapauksia. 3.tuotantokaudella käsitellään mm. seuraavat tapaukset: Porvoon poliisiampujat, Kuopion miekkaisku, Haagan puukotus, Takakonttimurha ja 4. tuotantokaudella mm. seuraavat tapaukset: Koskelan teinisurma, Tamperelaismiehen palkkamurha, Silkkitie ja erikoisjaksona Vantaan kouluampuminen. Myös monia muita mielenkiintoisia jaksoja.
  • Kadonneet Suomi. (2022). Tämänkin sarjan ensimmäinen kausi oli jo vuoden 2021 listauksessa, mutta tästäkin sarjasta on tullut toinen tuotantokausi vuonna 2022. Sarjassa kymmenen jaksoa, jotka käsittelevät kotimaisia katoamistapauksia. Sarjassa haastatellaan myös kadonneiden läheisiä ja omaisia.
  • Tapaus Aarnio. (2022).4-osainen sarja Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarniosta. Dokumentin keskiössä on Jari Aarnio, jonka haastatteluja kuullaan sekä ajatuksia vapautumisesta.
  • 10 suomalaista huijaria. (2022). Nimensä mukaisesti tämä sarja kertoo kotimaisista tunnetuista huijauksista. Mukana on mm. valelääkäri, sarjahurmaaja, väärennökset sekä lahkoon/saarnaamiseen liittyvä tapaus.
  • Menendéz: Monsters or Misjudged? (2024). Jos Netflixin dokkarit Menendezin perheestä ei sammuttanut tiedon nälkää, tai käytössä ei ole Netflixiä, löytyy myös Maxilta tapaukseen oma uunituore dokumentti.
  • Ken & Barbie killers: The lots murder tapes. (2021). Pariskunta murhaa kolme koulutyttöä 1990-luvulla. Karla, eli ”Barbie” tutustui 17-vuotiaana 23-vuotiaaseen Paul Bernardoon, eli ”Keniin”. Suhde päättyi vuonna 1994 asti, jonka jälkeen Karla todisti miestään vastaan oikeudessa. 4-osainen sarjadokumentti.
  • Evil lives here. (2024). Tässä sarjassa on peräti jo 15 tuotantokautta, josta tuorein vuodelta 2024. Tämä on mielenkiintoinen sarja, jossa yleensä omaiset/läheiset kertovat tapauksista, jossa oma läheinen on tehnyt jotain kamalaa ja toisaalta sitä, että mitä merkkejä ennen sitä oli nähtävillä.
  • Faking it: Michael Jackson. (2021). Halusin ottaa tämän listalle, sillä Michael Jacksoniin on liitetty erilaisia epäilyjä ja Ylellä julkaistiin joku vuosi sitten myös dokumentti Leaving Neverland (tätä ei ikävä kyllä enää ole nähtävillä siellä). Tässä Maxin dokumentissa kuitenkin arvioidaan Jacksonin käyttäytymistä mm. haastatteluissa.
  • Who killed Biggie and Tupac? (2022).3-osainen sarja jossa käsitellään räppäri Tupacin ja Biggien murhia. Tapaukset ovat edelleen ratkaisemattomia. Tupac murhattiin -96 ja Biggie -97.
  • O.J & Nicole: An American tragedy. (2020). Tämä ei jostain syystä ollut edellisellä listallani, mutta nostanpa nyt. Kertoo siis huhtikuussa 2024 menehtyneestä amerikkalaisen jalkapallon ammattilaispelaaja ja näyttelijä O.J Simpsonista sekä epäilystä, jossa hän olisi ollut osallisena ex-vaimonsa Nicole Brownin ja tämän ystävän murhiin.
  • What happened, Brittany Murphy? (2021). Tämä 2-osainen sarja kertoo näyttelijä Brittany Murphyn elämästä ja tämän yhtäkkisestä ja osittain salaperäisestä kuolemasta. Pian Brittanyn kuoleman jälkeen menehtyi myös hänen aviomies lähes samalla tavalla. Dokumentissa nähdään myös läheisten antamia haastatteluja.
  • The murder of Grace Millane. (2021). Iso-Britannialainen 26-vuotias nainen on reppureissaamassa Uudessa-Seelannissa, jossa menee Tinder treffeille. Treffit päättyvät kauheimmalla mahdollisella tavalla.
  • The murder of Gabby Petito. (2022). Tapaus sai aikoinaan paljon mediajulkisuutta, kun bloggaaja Gabby Petiton (22) poikaystävä tappoi hänet. Tapaus on mielenkiintoinen myös siksi, että Petito jakoi paljon kaksikon elämää sosiaalisessa mediassa ja videomateriaalia on ollut saatavilla.

Puuttuiko joku hyvä rikosdokkari keräämältäni listalta? Tai onko jossain ei-tässä-mainitussa suoratoistopalvelussa jokin muu ihan killeri murhasarja (hehe). Anna ihmeessä ilmi tuolla kommenttikentissä. Ja muistakaa, että pimeään aikaan ei kannata näitä liiaksi tapittaa ja muutenkin välillä on ihan hyvä ja tervettä pitää näistä kauhistuttavista ja jopa sairaista murhajutuista ihan taukoa 🙂

Jännittävää viikkoa!

-Miia

Puheenaiheet Leffat ja sarjat Suosittelen Uutiset ja yhteiskunta

Mitä jos motivaatiota opiskeluun ei ole?

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta, jonka kanssa kamppailin itse vielä vuosi sitten. Olen koulutukseltani ekonomi ja jossain vaiheessa jo aikoinani tradenomiksi opiskellessani ajattelin, että voisin toimia ammatillisena opettajana omalla alallani (ammattikoulussa tai amk:ssa). Hainkin opekorkeakouluun (amk) 2020 ja pääsin heti sisään. Aloitin opinnot intoa puhkuen, mutta melko nopeasti huomasin, ettei opinnot vastanneet juuri lainkaan omaa mielikuvaani siitä, millaisiksi olin opinnot kuvitellut. Melko nopeasti opettajan työ ammattikoulussa tai ammattikorkeakoulussa ei tuntunut ollenkaan omalta jutultani, mitä haluaisin tehdä työkseni.

Myös opintojaksojen osalta ongelma minun osaltani oli se, että tulen akateemiselta pohjalta ja tehtävänannot olivatkin kovin abstraktiivisia ja epätarkkoja. Eikä pidä käsittää väärin, sillä olen opiskellut ammattikorkeassa myös tradenomiksi, joten minulla on kokemusta myös onnistuneesta amk-opiskelusta. Opekorkeassa kuitenkin tuntui välillä siltä, että jokainen yksilö ja ryhmä saivat tulkita tehtäviä omalla tavallaan ja tehdä tehtävät jokainen vähän eri tavalla. Lisäksi ryhmätöitä oli todella paljon, mutta aikuisopiskelijoilla ehkä ei niin hyviä lähtökohtia toteuttaa ryhmätöitä (aikataulut, eri elämäntilanteet, työelämät jne). Mielestäni opinnot jäivät, ainakin minun osalta, kokonaisuudessaan melko pintapuolisiksi opettajan todellisesta työstä. Opettajan työhän on kuitenkin vaativaa asiantuntijatyötä. Minun onneni oli se, että olin opiskellut aikuiskasvatustieteen perusopinnot avoimessa yliopistossa (niistä sai silloin lisäpisteitä opekorkeahakuun), joten ne opinnot auttoivat minua todella paljon ymmärtämään asioita syvällisemmin. Vinkkinä, jos joku muu kamppailee saman aiheen kanssa 🙂

Kamppailin siis jo alkuinnostuksen laannuttua sen kanssa, että opintojaksot tuntuivat siltä, että nämä opinnot eivät ole minua varten. Kaikki meni kuitenkin hienosti läpi, siinä ei ollut ongelmia. Ja toisaalta sekin hieman vaivasi, että opekorkeassa sai tehtävistä pääosin todella hyvää palautettava, vaikka olisi ollut tärkeää saada myös rakentavaa ja kehittävääkin palautetta ehkä enemmänkin, mitä sain.

Jossain kohtaa kuitenkin tyssäsi täysin. Olin suorittanut kaikki muut opintojaksot vuoden aikana (eli melko nopeasti) ja edessä oli enää opetusharjoittelu. Koska jo siinä vaiheessa olin vakuuttunut, etten halua tehdä opettajan työtä, ei se ollut kovin motivoivaa lähteä täysipäiväisestä työelämästä suorittamaan tällaista palkatonta harjoittelua. Vuoden asiaa lykkäsinkin ja harkitsin melko vakavastikin jopa opintojen kesken jättämistä. Ja mainittakoon, että en ole koskaan missään opinnoissa harkinnut, että jättäisin kesken – se ei koskaan ole ollut minulle vaihtoehto ja lähtökohtaisesti pidän opiskelusta – nytkin opiskelen ravitsemustieteitä avoimessa yliopistossa.

Olen kuitenkin luonteeltani sellainen, että keskeyttäminen olisi tuntunut todella pahalta ja ehkä vaivannutkin minua jälkikäteen. Ihan jo siltä kannalta, että olin saanut paikan ja joku muu ei ollut saanut paikkaa opekorkeassa. Niinpä sain itseeni luotua jonkinlaista sisua ja eräällä vuosilomallani omasta työstäni suoritin opetusharjoittelun. Viimeistään siellä oppitunteja pitäessäni tiesin, ettei minusta tule opettajaa. Oppitunnit menivät kyllä sinänsä hyvin ja olin suunnitellut ne tarkasti, sekä harjoitellut läpi lukuisia kertoja, mutta se ei vaan tuntunut mitenkään omalta jutultani. Opetusharjoittelu meni loppupeleissä kokonaisuudessaan kyllä oikein hyvin ja sain siitä todella hyvän arvioinnin ja kannustusta hakeutumaan sen jälkeen opetusalalle. Minulle väläytettiin jopa keikkalaisen mahdollisuutta. Haluan sanoa, että minulle oli myös hyvin tärkeää tehdä homma kaikesta huolimatta kunnolla: kun kerran menen oppilaitokseen jossa on oikeita oppilaita, niin vaikka minusta ei opettajaa tulisi, se ei olisi niiden oppilaiden vika ja halusin, että he oppivat luennoista kuitenkin ja saavat asianmukaista ja kunnollista opetusta. Se oli minulle koko ajan tärkein asia.

Tein sitten harkan jälkeen lopputehtävät, arvioinnit ja muut sekä tilasin paperit ulos. Mutta eipä ne paperit niin paljoa minua ilahduttaneet, kun tiesi, etten niillä tulisi opettajaksi hakeutumaan. Ellei ajatusmaailmassani käy sitten jokin suuri mullistus. Eihän sitä tietenkään koskaan tiedä, mitään ovia ei kannata täysin sulkea ja kyllähän ihminen ja minäkin olen mieltäni muuttanut. Ja mielipiteen lisäksi myös ihminen voi muuttua. En kuitenkaan näe ainakaan lähitulevaisuudessa niin käyvän.

Oliko sitten kannattavaa jatkaa sisulla opinnot loppuun? Ehkä vastaus on kyllä ja ei. Vaikea sanoa. Tavallaan tuo opintojen loppuun puristus oli minulle todella raskas (henkisestikin) puskea vastoin omaa sydäntä ja ilman motivaatiota kyseiselle alalle. Lisäksi opetusharjoittelu jännitti minua hirveästi ja kaikki siihen liittyvä valmistautuminen vei minulta kymmeniä tunteja aikaa. Tässä mielessä se ei ollut kannattavaa. Mutta. Olen kuitenkin jollain tapaa tyytyväinen, etten keskeyttänyt. Olen myös ajatellut näin jälkikäteen, että opettajan/pedagogiikan koulutusta voi kyllä hyödyntää muuhunkin, kuin nimenomaisesti opettajan työssä. Ehkä opinnot kuitenkin lisäsivät jollain tasolla ymmärrystäni mm. erilaisista oppijoista, ihmisistä ja siitä, että opettajakin on ihminen joka ei tiedä, eikä tarvitsekaan tietää kaikkea – todella usein riittää läsnäolo, kuuntelu ja asioiden selvittäminen tarvittaessa. Opinnot myös aina tuovat jotain uutta näkökulmaa ja kehittävät, vaikka ei alalle jäisikään.

Kuva Ylanite Koppens Pixabaystä

Olisin päässyt helpommalla, jos olisin jättänyt opinnot kesken. Se on selvä. Tietyllä tapaa tällainen armollisuus itselle olisi ollut helpottavaa ja olisin voinut siinä hetkessä paljon paremmin. Toisaalta juuri tuo vaativuus, että pystyn puskemaan läpi, vaikka sydän ja mieli sanoisi toista, on yksi vahvuuteni. Saan asioita aikaiseksi. Olen kyllä sitäkin miettinyt, että itselleen voisi joskus olla lempeämpi ja jos jokin asia ei kerta kaikkiaan tunnu omalta, miksi väkisin kiusaa asialla itseään, jos on täysin varma?

Huomiona tähän loppuun nostan, että omassa tilanteessani pohjalla oli jo hyvä koulutus, joten sen takia opeopintoja ei tarvinnut suorittaa, jotta saisi jonkin tai ensimmäisen koulutuksen. Koen, että jos ei olisi ollut pohjalla mitään koulutusta tai suunnitelmaa toisesta, olisi tällöin tilanne ollut hieman erilainen jo lähtökohtaisesti ja olisi ollut tärkeääkin suorittaa opinnot loppuun juuri siksi, että saa koulutuksen. Mistä tahansa koulutuksesta on kuitenkin aina hyötyä jollain tapaa ja kaikki opiskelu kuitenkin kehittää ja laajentaa omaa maailmaa sekä auttaa sitä kautta eteenpäin.

Vielä sen haluaisin sanoa, että toisaalta vaikka opinnot olisikin täysin oma juttu, niin missä tahansa opinnoissa tulee melko todennäköisesti toisinaan turhautumisen hetkiä, mutta mikäli lähes alusta saakka jokin syvällä sisällä sanoo vahvaa ei:tä, eikä ole hyvä olla, sitä kannattaa kyllä pohtia, sekä ratkaisuvaihtoehtoja asialle. Ratkaisu voi olla esimerkiksi käydä juttelemassa opon kanssa saadakseen selkeyttä opintoihin, ottaa vaikka viikon-parin tauko opinnoista, käydä keskustelua itsensä kanssa siitä, mikä opinnoissa tuntuu hyvältä/mikä ei jne. Lisäksi äkkipikaisia ratkaisuja ei yleensä kannata tehdä vaan miettiä rauhassa. Omalla kohdallanikin pidin lähes vuoden tauon opekorkeasta, kunnes sain opinnot purkkiin. Olin toki täysipäiväsesti samaan aikaan työelämässä opeopintojen pyöriessä, mutta kuitenkin.

Kuulisin enemmän kuin mielelläni Teidän ajatuksia ja ehkä kokemuksiakin siitä, kun opinnot tuntuvat suorastaan tervalta jaloissa? Ja miten siitä pääsee eteenpäin? 🙂

Hyvinvointi Oma elämä Opiskelu Ajattelin tänään