Parasta syyslomassa tähän mennessä
Minä nukun pitkään, raskaasti, kuorsaten unien vietävänä. Unet vaihtuvat ja alitajunta vapauttaa mielenmaisemien syvyyksistä kuolleen tyttären, työpaikan tekemättömät työt, pelot joita ei tiennyt olevan olemassa. Pää tyhjenee yö yöltä. Unet keventyvät ja raskas uni vaihtuu levolliseen ja väsymystä poistavaan laatuun ja unet saavat sävyjä erotiikasta, mahtavista väreistä ja epätodellisista matkoista maisemineen.
Olen ihaillut punaista aurinkoa.
Seurasin lentävää joutsenta, joka vaihtoi lentosuuntaa risteysalueella. En ole aivan varma noudattiko hän liikennevaloja, mutta fiilistelin linnun näkemistä ja jäin miettimään, että ihmisten kadottua, luonto valtaa kaiken alleen.
Minua nauratti nähdessäni ylämäkeä takaperin kulkevan miehen, toivon, että hän ei kompastunut.
Luonto on tarjonnut väriloistoa, joka kiireiseltä jää huomaamatta ja hän suuntaa huomionsa vain aikaisemmin saapuvaan pimeyteen. Pimeyden voi pehmentää valoilla, jotka valoisassa jäävät huomaamatta.
Olen perannut sieniä, joita en itse ole poiminut. Bonuspoikani isoäitinsä kanssa uhmasi hirvikärpäsiä joista yksi kulki jäniksenä meidän keittiöön. En tappanut vaan mieheni kuljetti kulkijan parvekkeen kautta keskelle urbaania viidakkoa. Lisää sieniä toi hierojani. Vapaaehtoisesti, innokkaana ja ahkerana poimijana toimitti alaovelle. Maanantaina hän hieroi kipeät hartiani auki ja nyt käytin levänneitä lihaksiani perkuuhommiin. Piirasta, keittoa ja kastiketta, ihanaa metsänmakua ja lämpimiä ajatuksia ihmisistä, jotka tämän mahdollistavat.
Ystäviä ja vastapaistettua omenapiirakkaa minulle tehtyä. Ystävämummon hiljainen koti ja rauhalliseen tahtiin sujuva keskustelu. Halaukset tavatessa ja poislähtiessä.
Mieheni. Voi sanat eivät riitä kertomaan onnesta, jonka hän saa aikaan sisälläni.
Lepoa sohvalla, joka tuntee kehoni muodon hellien sitä parhaansa mukaan. Televisio, joka omalla tarjonnallaan tekee parhaansa ajaakseen ajatukseni kauas, pois arjesta, työstä, vaatimuksista, päätöksistä ja vastuusta.
Pesen hiukseni, harjaan hampaani, mutta en juurikaan välitä miltä näytän.
Ihailen juuri ostetun kasvilampun luomaa värimaailmaa. Se on ihastuttava ja melkein kuulen kasvien kiittävän.
Edessä on kampaaja.
Edessä on toisen tekemä meikki, joka muuttaa ulkonäköni juhlavaksi ja saa olon tuntumaan naiselliselta.
Edessä on siskoni häät.
Löysin kengät viidessä minuutissa häihin.
Edessä on liikutusta, vastuuta kaasona, riemukasta rakkauden juhlistamista sekä ylensyömistä.
Edessä on jännitystä mekon mahtumisesta ja mahdollisesti repeävistä sukkahousuista.
Vien auton huoltoon perjantaina ja istun odottaen sen valmistumista. Samaan aikaan tarkkailen ihmisiä, jotka tulevat ja menevät kiireisinä ja murehtivat rahanmenoa, joka on väistämätöntä.
En ole lukenut mitään järkevää.
En ole kävellyt, liikkunut tai syönyt tarpeellisen terveellisesti.
En ole noussut ajoissa tekemään kaikkea sitä, mihin arkena ei ole aikaa.
En ole istunut keittiön pöydän ääreen syömään vaan olen lusikoinut ruokani istuen sohvalla risti-istunnassa.
En ole vastannut kaikkiin puheluihin, mutta siihen vastasin, jossa ystäväni kertoo muutavansa.
En ole huolissani joulusta enkä juuri sitä odota, mutta olen varannut kalenteriin siskopäivän, jona tehdään jouluostokset sekä päivät jolloin menen äidin luokse.
Syysloma on eri kiva juttu!
