Teatterissa saatu muistutus
Kävin teatterissa. Kävin siellä ystäväni kanssa. Viihdyin ja nauroin. Naurun ja viihtymisen lomassa tein havaintoja parisuhteestani sekä ajatuksistani miesten ja naisten eroista. Teatterissa voi tajuta olevansa hyvässä parisuhteessa. Lisäbonuksena havaitsin, että parisuhdeviidakon kliseet eivät kaikki osu omaani. Huomasin nauravani muiden mukana, mutta joissain kohdissa hieman vaivaannuin. Voiko tämän ajan kokemukset miehistä ja naisista edelleen tiivistää pieruun, seksiin, siivoamiseen ja jääkiekkoon? Olemmeko tässä evoluution kehitysvaiheessa sellaisia, että nainen sanoo omg ja mies murahtelee? Kaikenlaista minä pohdin tajuten olevani onnellinen. Tajusin, että rakastan miestäni.
Kiitos Robert, että olet elämässäni.
Et naura, jos minulta pääsee pieru. Tiedät sen pääsevän vahingossa ja että pieru on osa ihmisen kehon luonnollista toimintaa. Siitä ei siis tarvitse tehdä numeroa. Minusta on mukavaa, että et mainitse aina kuorsaamisestani, vaikka kuorsaan todennäköisesti äänekkäämin kuin sinä. Tökkäät hellästi kehottaen kääntymään ja minä kääännyn toivoen, että saat unen päästä kiinni.
Säärikarvojeni aika ajoittainen kasvu saa sinut rapsuttelemaan sääriäni ja se tuntuu mukavalta. Minäkään en vaadi sinun ajelevan tai harventavan karvoitustasi. Kehoni on mielestäsi ihana ja niin on sinunkin. Emme vastaa kehoiltamme yleisiä kauneusihanteita, mutta onneksi ne sopivat yhteen tuntuen toisiaan vasten melko ihanilta. Sinulla ei ole tukkaa, mutta minulla on niin paljon, että sitä löytyy pitkin lattioita. Et niistä narise vaan siistit ne huomaamatta, ja paijaat hiuksiani kertoen niiden olevan ihanat. En mahtuisi farkkuihisi, mutta takapuoleni runsaus on kertomasi mukaan sinulle ihanuus.
Kestät hienosti tunteideni purkauksia. Kiroilen turhautuessani kuin rantarosvo, ja vaikka et pidä kiroilusta, tunnut sietävän sitä hyvin. Pahoittelen, että tämä tapa on syvään piintynyt ja naurat, kun kerron sen olevan merkki älykkyydestä, koska lehdessä niin sanottiin. Liikuttuessani, ja niin tapahtuu usein, ojennat nenäliinan tai olet kohteliaasti hiljaa odottaen, että pääsen taas tasapainoon. Puhut tunteistasi enemmän kuin minä, sillä minä osoitan rakkauttani enemmän tekojen kautta. Olet romanttisempi kuin minä, ja kannattelet kauniisti rakkauttamme kutsuen minut treffeille.
Kehut uutta mekkoani, mutta et aina havaitse kampaajalla käyntiäni. Maltan odottaa jopa kolme päivää ennen kuin hymyillen mainitsen uudesta tukastani. Tuumaat hieman hajamielisesti, että olitkin mahdollista muutosta hiuksissani pohtinut. Haluat nähdä uudet ostamani vaatteet. Osaat ihan itsenäisesti ostaa omasi etkä tarvitse minun ohjeita ja tukea paitasi valintaan.
Kiitos, että kannustat minua liikkumaan tai lepäämään riippuen siitä kumpaa haluan tehdä. Olet aina valmis kannustamaan minua suuntaan, jonka ajattelen olevan minulle sopiva. Lempeästi kannustat minua olemaan hyväksi itselleni ja olet valmis syömään terveellisesti. Jos kuitenkin havaitset minun tarvitsevaan suklaata, olet valmis myöntymään ja ehkä syöt vähän itsekin.
Jaksat kuunnella paasaustani ihmisten ominaisuuksista, politiikasta, lasten kasvatuksesta ja tunne-elämän vivahteista. Ilmaiset mielipiteesi etkä muuta ajatuksiasi minun vaikutuksesta, jos asia on sinulle tärkeä. En siis saa sinua muuttumaan, mikä on hyvä, sillä en tahdo sinunkaan muuttavan minua. Muovaannumme kyllä vuosien mittaan samansuuntaisiksi, mutta on viehättävää, että voimme väitellä ja kinata.
Arvostan ajatus-ja arvomaailmaasi. Onneksi, sillä muuten olisimme pulassa. Arvostan sitä, että tajuat minun ollessa väsynyt, tahtovan maata ja tuijottaa tyhjin katsein televisiota. Pidän siitä, että puuhailet omiasi ja samalla olet omalla tavalla läsnä, paitsi silloin kun hajamielisyyksissäi unohdat mitä olet tekemässä. Sen sanon, että ajan tajusi on omaa luokkaansa. Kiitos, että et hermostu kun toimin kellottajana ja huomauttelijana.
On mahtavaa, että tajuat minun menneisyyteni suuret vaikutukset minuun. Et odota minun muuttuvan, etkä odota etteikö menneisyyteni puskisi välillä esiin.
Kaiken tämän tajusin eilen. Olen tosin tajunnut sen aiemminkin, mutta eilinen tulvautti tuntemukseni esiin. Muistin syyt, miksi haluan olla vaimosi. Tajusin, että olen tehnyt viisaan päätöksen uskaltaessani ryhtyä parisuhteeseen kanssasi. Sinä teet minusta paremman ihmisen. Nykyään kierrätän paremmin, mutta syön edelleen kylmiä nakkeja sohvalla enkä pöydän ääressä. Yksinkertaisesti kiitos, että hyväksyt ja rakastat minua tälläisena. Niin minäkin rakastan sinua tuollaisena.
Kannattaa käydä teatterissa. Kannattaa myös reflektoida omaa kokemusta ja elämää, ehkä vain havaitakseen, että ei täytä ihan kaikkia kliseisiä tapoja ajatella ja toimia.
Rakkaudella vaimosi Maarit
