
Tänä vuonnakin päästän surun vapaaksi
Ensin ajattelin, tämän joulun tullen, säästyväni surulta, säästyväni näkymättömän kätesi kosketukselta. Ajattelin, että et ehkä tulekaan, valmistauduin yksin sinua suremaan. Vaan niin sinä saavuit, odotit aamuun, sen hiljaiseen hetkeen. Sinä saavuit, koskit poskeani, pyyhit kyyneleeni. Saapuessasi tein tilaa viereeni, sängylleni petasin paikkaa pehmeää, sait laittaa päääi tyynylleni. Yhdessä me huoneen hämärässä olimme hiljaa, […]