Surraanko siellä, missä sinä olet?
Suru ja kaipaus hiipivät sisään lähes huomaamatta. En tiedä kumpi saapuu ensin, mutta kumpikaan ei kysy lupaa, ei koputa oveen, puhumattakaan viestistä, jossa kohteliain sanankääntein ilmoitetaan tulosta. Kaipaus on epämääräinen tunne, joka käy iholla, viivähtää hiuksissa hienoisena kosketuksena. Huomaan siveleväni hiuksiani, kuin pyyhkien niitä pois silmiltä. Liike muuttuu lähes hyväilyksi, lohdutan itseäni, tiedostamatta`, että kaipaan […]