Kauhujen keittiö
Keittiökin meiltä löytyy. Uskokaa tai älkää. Vaikkei se oo tainnut näiden kuukausien aikana päästä blogiin kunnolla kertaakaan.
Asuntobudjetti oli rajallinen, joten jostain piti karsia. Kaikkea ei vaan voinut saada. Joten keittiö, jossa on potentiaalia riittävän hyvään sai tällä kertaa kelvata.
Keittiön nykytilanne? Parempi sulkea koko huone mielestä, kuvitella ettei sitä edes oo. Yleensä kokkailen aika paljon ja nautin puuhasta kovasti, mutta nyt pystyn laskemaan yhden käden sormilla varsinaiset ruoanlaittokerrat uudessa kodissa (ja ollaan asuttu täällä sentään jo kolme kuukautta). Nekin kerrat oon kokannut vieraille. En yhtäkään kertaa vaan meille kahdelle tai itselleni huvin vuoksi – varmaankaan, koska meidän keittiössä ei oo ollut kovin kiva olla. Se on aika kauhea.
Kuvan laatu on mitä on, sori siitä. Ne valonheittimet puuttuivat taas ja huone oli liian hämärä mun kameralle. Enkä muuten jaksanut imuroida, mitä lie rusinoita ta papanoita tuolla lattialla näyttäisi olevan. Hupps. Siinäpä sitä tosielämää. Tasot kuitenkin eilen illalla raivasin, joten päätin hetken olevan otollinen räpsäistä viimein pari kuvaa blogiin.
Ihan vaan tiedoksi, että keittiö on täysin edellisen asukkaan peruja. Älkää pliis luulko, että itse olisin tämmöisen visioinut.
Jos nyt muutama pahin murheenkryyni pitäisi luetella, niin täältä pesee:
taso on musta,
taso on hirveässä kunnossa,
taso on jotain materiaalia, joka ei sovi keittiöön tai muuhun mahdollisesti kosteaan tilaan (rakas ystävämme, edellinen asukas, jälleen teki itse ja säästi),
kaapit rapistuu,
kaikki rapistuu,
säilytysratkaisut eivät ole optimaaliset.
Bonus: keittiö toimii tällä hetkellä eteisenä naulakkoineen. Takkivuoret lisää huoneen charmia ja tilantuntua – nooooot.
Ylläolevan kuvan laatu on huono, mutta epäilen huoneen näyttävän siinä oikeastaan paremmalta kuin todellisuudessa. Epätarkkuus on samalla armollinen asia. Mutta uskokaa kun sanon, ei hyvä. Ei hyvä laisinkaan.
Samoin kuin ihmettelen meidän mustaa kylppäriä, ihmettelen logiikkaa valita hämärään ja pieneen keittiöön mustat tasot ja harmahtavaa pintaa.
Mikä siis neuvoksi? Remonttiinhan tuo joutuu. Ei kuitenkaan olla F:n kanssa vieläkään päästy yhteisymmärrykseen siitä, teetetäänkö massiivinen muodonmuutos vaiko jotain hillitympää (eli halvempaa). Itse haaveilen keittiön ja kylpyhuoneen täydellisestä mylläyksestä kertaheitolla ja pyykinpesukoneen asentamista keittiön sijasta kylppäriin. Joka tarkoittaisi suihkun siirtämistä toiseen paikkaan. Joka ei tarkoittaisi halpoja juttuja.
Katsotaan. Odotetaan.
Ihan ensi hätään tyydyin järjestelemään keittiön tavarat uudestaan, jotta sain tasot lähes tyhjiksi. Se auttoi pahimpaan klaustrofobiaan. Nythän tuonne jo mahtuu. Halusin keittiöni takaisin, haluan kokkausharrastuksen syksyyn. Ehkä tuolla jo viitsisi jonkun keiton tai risoton pyöräyttää. Remonttia odotellessa yritän keskittyä huoneen muutamaan hyvään juttuun, kuten avohyllyyn. Tai siis itse hyllystä en tietenkään tykkää yhtään, mutta on kiva kun söpöille tavaroille on joku paikka. Ja ikkunoihin, ne on aina ihania.
Ja sitten kanssa siihen, että meillä ylipäätään on tiski- ja pesukone. Köpiksessä suurissakaan asunnoissa ei välttämättä moisia laitteita ole. Ja siitä puheen ollen: ei oo välttämättä suihkuakaan, ollenkaan. Meillä on sekin. Kai tässä siis menee ihan hyvin loppujen lopuksi.
—
Do I look sad? It’s because of our crappy kitchen.
—
FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE: