20.6.2016 marjapilami

Kurkistus kylppäriin

Kohta kaksi kuukautta asuttu uudessa kodissa, joten lienee paikallaan esitellä kylpyhuonekin viimein blogissa. Huone on siitä kiusallinen, että se on sen verran perusnätti ja niin hyvässä kunnossa, että joku saattaa kuvitella mun itseni sen suunnitelleen. Vapaaehtoisesti. Tuollaiseksi. En kuitenkaan ole kylppäristä ylpeä laisinkaan, varsinkin livenä se on kohtuullisen raihnainen. Kuten keittiössäkin, paistaa kylppärissä selvästi kotikutoinen remontti, jolla ollaan haluttu säästää rahaa ja saatu p*skalaatuista, hajoilevaa jälkeä.

Huvittavinta on se, ettei rakkaani F koe kylppärissä olevan mitään vialla ja hän pitää sitä hienosti rempattuna. Näkeekö miehet oikeasti pikkuvikoja koskaan, vai onko se joku geneettinen juttu, että vasta taivaalta tipahtava asteroidi tai leijonan hyökkäys mielletään ongelmaksi? Samalla kun nainen yrittää epätoivoissaan värikoordinoida luolaa.

Kylppärimme värimaailma on mustavalkoharmaa. En muutenkaan ole mustan fani sisustuksessa, mutta tekisi mieli lätkiä avokämmenellä jokaista tanskalaista, joka valitsee märkätilaan tumman materiaalin. Vesi on täällä todella kalkkista ja se aiheuttaa nopeasti näkyviä jälkiä mustaan pintaan – saatika meidän kylpyhuoneen huokoisiin lattialaattoihin, joista osa on jo pysyvästi tahriintunut. Haloo pahvit.

Näkemänne valkoiset tahrat lattiassa eivät siis tarkoita sitä, etten olisi viitsinyt putsata huonetta ennen kuvien ottoa. Ne on kalkkiläikkiä. Tai maaliroiskeita siltä samalta kertaa, kun edellinen asukas teki itse, säästi ja oli vieläpä erittäin huolimaton.

Mielipiteitä jakava ominaisuus on suihkun lasiseinä. Se on tavallaan ihan kiva, mutta tavallaan… kill me now. Lienee sanomattakin selvää, että F:n mielestä se on siisteintä ikinä. Onneksi siinä ei sentään näy kalkkikerääntymät juuri lainkaan, eli pointsit siitä.

Olen metsästänyt suihkuverhoa viimeiset kuukaudet. Taas niitä juttuja, kun vaan kuvittelet käveleväsi ekaan sisustusliikkeeseen ja ostavasi jonkun kivan. Tai ainakin löytäväsi sellaisen vartissa netistä. Ja pelkkää harmaata ja valkoista. Joka paikassa. Joo mä tiedän, skandityyli ja niin edelleen, mutta älkää unohtako ihmisiä, jotka kaipaavat piristysruisketta edellisen asukkaan suunnittelemaan depressiovessaan.

Viimein löysin riittävän hyvän H&M Homen alesta kympillä. Nyt sentään katseeni osuu kylppärissä ekana siihen, ei kaikkeen risaan.

Kylppärin parhaita puolia ovat luonnollisesti sen koko ja runsas säilytystila. Myös ikkuna ja sen edessä olevat syvennykset ovat mieleeni. Pesukone sijaitsee meillä ainakin toistaiseksi keittiössä.

Pyykkikori on edelleen ihana. Siihen voipi tutustua paremmin täällä, jos ei jo ole.

Huoneen kapeassa nurkkauksessa on useita lasihyllyjä (lasia, miksi taas?). Niille olen metsästänyt sopivia, tyylikkäitä säilytyspurkkeja vähintään yhtä kuumeisesti kuin suihkuverhoa, muttei löydy. Tai sitten maksaa miljardin. Tällä hetkellä mennään siis sekalaisten korien ja nyssyköiden kaoottisella kombinaatiolla.

Viimeisempänä, muttei vähäisimpänä: liimatahriintunut peili.

Jos ei jo valmiiksi ollut vakuuttunut edeltäjiemme remppataidoista ja huolellisesta kädenjäljestä, niin nyt on. Peili tulee varmasti olemaan ensimmäisiä fiksattavia asioita huoneessa.

Tällä hetkellä pohdimme kylpyhuoneen kohtaloa. Sen remppaus maksaa maltaita ja saattaisi vaatia radikaalejakin ratkaisumuutoksia, jos sen kimppuun nyt käytäisiin. Joten tekisi mieli säästää rahaa. Toisaalta – halutaan joka tapauksessa päivittää se kauniiseen, vaaleaan, moderniin kuntoon ennen asunnon myyntiä eteenpäin, joten olisi kiva itsekin päästä nauttimaan tuotoksesta mahdollisimman pitkään.

Veikkaan, että korjataan eniten häiritsevä peiliasia lähitulevaisuudessa ja suoritetaan kattava remontti ehkäpä noin vuoden säteeellä. Kyllä tuota jonkin aikaa kestää vielä katsoa.