Taas uutta erkkerissä
Kaikki sellaiset ylevät patsastelijat aina neuvoo, ettei mistään pitäisi valittaa. Mä valitin ja manguin reilu viikko sitten blogissakin sitä, että kaipaan hirmuisesti Stadin bestistäni ja meidän juoruilumaratoneja. Nyt voin ilokseni kertoa, että tyyppi buukkasi lennot Köpikseen ja saapuu syksymmällä tänne ilokseni. Valittakaa siis lisää, kuomat. Se nähtävästi toimii.
Tällä aasinsillalla päästään jälleen suosikkiaiheeseeni ja vuorossa on hullun erkkerimuijan paluu. Valitin niin monta vuotta erkkerinpuutostani ettei tosikaan, reissuilla katselin kaihoisasti talojen seinistä kauniisti pullottavia ikkunoita. Määääää, miksei mulla oo? No nyt on (jep valittaminen toimii), enkä vaan voi lopettaa kyseisen nurkan esittelyä blogissa taikka sen sisustuksen hiomista. Patoumia nääs.
Paljon jännää onkin tapahtunut sitten viime näkemän, eli sohvapöydän saapumisen.
Ensinnäkin muhun iski vaaleuden kaipuu ja vaihdoin sohvan selkämyksellä lojuvan viltin valkoiseen.
Sohvapöytä ja sen päällä olevat esineet ovat jo old news, mutta pöydän viereen muutti armas kirppislöytöni ruukkuteline kasveineen.
En osta nähtävästi enää mitään uutena, sillä marokkolaistyylinen rahikin on kirpparilta. Tarkemmin sanottuna erään Köpiksen arvoalueen sisäpihakirppikseltä, johon meinasin lompakkoineni onnesta pökertyä. Maksoin nahkaisesta rahista kahdeksan euroa (lähtöhinta oli kybän, mutta tingin koska se kuuluu asiaan ja koska tunsin kyseisellä sisäpihalla olevani äärimmäisen vähävarainen muihin paikallaolijoihin verrattuna).
Tikashyllynkin ulkoasu päivittyi, sen ikioma postaus on täällä.
Nyt nurkkaus on enemmän kuin valmis syksyisiin iltoihin ja meikäläisen bloggaus- ja lukuhetkiin. Teekupposiin tai viinilaseihin. Kunhan ensin tää intiaanikesä lusitaan.
—
Our living room’s window area got a new look. Again!
—
FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE: