Apua, olen syysuudistunut

Pahin on tapahtunut. Musta on tullut se ihminen, joka uudistuu syksyllä ja freesaa elämäntapansa. Ja käyttää ällöjä sanoja kuten freesaa.

Se alkoi viattomasti loppukesästä, kun talokuumeilut ja kämppäkiirastulet ajoivat mut säännöllisen urheilun pariin. En vaan jaksanut jatkuvaa asuntohuminaa pääni sisällä, joten pakenin frisbeen heittelyn, trampoliinilla pomppimisen ja juoksemisen pariin. Se auttoi.

Sitten oli se kohtalokas kahden viikon takainen sunnuntai, kun mun poikaystävä ehdotti (en vieläkään käsitä että kyseinen tyyppi ehdotti tätä) että vietettäisiin seuraava viikko kasvissyöjinä. Yleensä se mulkoilee mua sen näköisenä että harkitsee eroa, jos meen edes vihjailemaan mitään vastaavaa, joten kyllähän mä syöttiin heti tartuin. Vegeviikko hujahti oikein luontevasti ja nopsasti ohi, joten päätettiin yhteistuumin jatkaa eloa kasvissyöjinä hamaan tulevaisuuteen – joskin ollaan sovittu, että jos oikein mieli tekee vaikka sushia tai syntistä bursaa niin cheat day silloin tällöin on ihan ookoo.

Mun ihon kunto on huonontunut tasaisesti viime kuukaudet, koska en oo jaksanut enää noudattaa aknen karkottanutta ruokavaliota. Menköön samaan syssyyn tän vegeilyn kanssa, mä päätin. Ja luovuin taas myös sokerista sekä suurelta osalta vehnä- ja maitotuotteista.

 

 

Ihan kun tässä kaikessa ei ois jo tarpeeksi pönkittämään fiilistä siitä, että oon ihan sairaan hyvä ihminen, sellainen jonka hillitysti hymyilevä, valaistuneen näköinen naama pitäisi viipymättä printata kaikkien terveys- ja fitnessjulkaisujen kanteen, niin meistä tuli kanssa siistejä. Kelatkaa, se pariskunta joka pistää astiansa SUORAAN tiskikoneeseen (kasvis!!!)ruokailun jälkeen eikä jätä hikisiä (urheilu!!!)vaatteitaan myttyyn kylppärin lattialle. En haluaisi lesottaa, mutta meillä on ollut siistiä jo yhdeksän päivää. Yhdeksän.

No ähäkutti, ei siinä vielä kaikki! Aloin kanssa syömään vitamiineja ja omegakapseleita tuossa viime viikonloppuna. Oon muistanut ottaa ne siitä alkaen joka ikinen päivä.

Olin lisäksi kolme viikkoa ilman tipan tippaa alkoholia. Mitä helvettiä? Itsekään en ymmärrä mitä tapahtui. Kyseessä oli puhdas sattuma, mutta kertonee jotain mun ylevyydestä että noin pääsee käymään (sanoiko joku siellä että oon esimerkillinen ihmisen malli, olin kuulevinani?). Ei nyt viitsitä puhua siitä, että Susa on palannut kaupunkiin ja eilen luuhasin yötä myöten kylillä enkä tosiaan kuivin suin.

Oon myös saanut ihan sairaasti rahaa säästöön tässä ja viime kuussa, siis suuremman siivun liksastani kuin ikänä aiemmin. Oletan että sillä saattaa olla jotain tekemistä tän himassa nyhväämisen, vahinkotipattoman sekä kasvisruokailun kanssa. Mutta mä siis käytännössä hukun ma$$iin.

 

Jos totta puhutaan, haluan oksentaa aina kun joku mesoaa elämäntapamuutoksestaan tai muuten vaan paremmuudestaan. Vielä pahempaa jos tyyppi yrittää innostaa syyllistää muitakin mukaan. Tekis mieli näpäyttää elämäntapameuhkaajia sanomalla, etten huomaa olossani suurempaa eroa entiseen verrattuna… mutta valitettavasti mulla on ihan sairaan hyvä fiilis. Tai siis ei tänään koska on kolmen viikon tauon jälkeen krabbe, mutta muuten. En pelkästään oo sata kertaa energisempi, mutta jopa mun aivotoiminta ja keskittymiskyky tuntuvat terävöityneen – ja kalliin kesän jälkeen on ihanaa päästä tankkaamaan myös säästötiliä uuteen uskoon.

Itseni tuntien muutun taas nahjukseksi ennen pitkää, mutta just nyt nautin näistä viboista ihan supermotivoituneena. I disgust myself!

—

Muistathan seurailla joko Facebookin, Bloglovinin tai Instagramin kautta