On aika taputella tämänkertainen Helsinki-saaga pakettiin. Linkit edellisiin osiin löytyy tämän postauksen lopusta. Kun saavuttiin mun turistien kanssa lauantaina festarialueelle, tuntui edellisen yön melankolia kovin kaukaiselta. Juotiin viiniä muovimukeista, valitettiin vähän kuumuudesta, juoruiltiin niitä näitä ja laahustettiin ympäriinsä. Törmäsin muutamaan tuttuun ja yhteen ystävään, heitin läpyskää sekalaisen porukan kanssa ja olin varma, että illasta tulisi […]

Muutama viikko on vierähtänyt edellisestä säästökuuripostauksesta, joten eiköhän oo taas tilannepäivityksen aika! Muistin virkistykseksi sekä tiedoksi nyt vasta kelkkaan hyppääville, projektin käänteet tähän saakka: Aloin tuossa kevään aikana potea kalvavaa huonoa omaatuntoa siitä, etten oo pariin vuoteen pitänyt lompakkoni nyöreistä tarpeeksi hyvää huolta ja olin ajautunut holtittomaksi tuhlaajaksi. Toukokuun lopussa oli viimein aika katsoa peiliin […]

Istuskelen tässä lauantaiaamun perinteiseen tyyliin sohvallani kahvia hörppien ja tällä kertaa mietin: kunpa nyt ei hetkeen tapahtuisi mitään yllättävää saatika mylläyttävää, suuntaan tai toiseen. Elämään pääsi livahtamaan niin paljon kaikkea ikävää muutaman viikon aikana, etten lopulta tiennyt miten päin tässä ois pitänyt olla. Nyt voisin nauttia tasaisuudesta ja tavallisuudesta pidemmän aikaa, jättäisin mielellään tyhmien juttujen […]

Joskus elämään pakkautuu kerralla vähän liikaa kaikenmoista myllerrystä. Juuri pääsin kertomasta, että viime viikko oli raskas ja odotin sille kevyempää seuraajaa – mutta toisin kävi. Paljon yllätyksiä on mahtunut myös tähän viikkoon eikä monikaan niistä oo ollut mukava. Mulla on kaikki oikein hyvin, älkää huoliko, mutta just nyt täytyy hetkeksi hiljentyä odottamaan tuulen tyyntymistä. Ympärillä […]

Jossain sen välillä, kun seisoin perjantaisena kesäyönä parvekkeella syvää yksinäisyyttä potien ja sen, kun seuraavana päivänä kikatin Stadin frendin kanssa lounaalla, mulle alkoi valjeta, mitä mun elämästäni tällä hetkellä kipeästi puuttuu. Oon pistänyt hippulat vinkumaan ja rakentanut parissa vuodessa Tanskaan täyden elämän, sellaisen jota ei vajavaiseksi tunnista ilman läheltä tutkailua, mutta eräs lommo siinä vielä […]

Pääsin viime viikolla tekemään oikein kunnon unelmieni blogiyhteistyön, kun useita ihania ja hintalaatusuhteeltaan timanttisia rafloja Kööpenhaminassa pyörittävä Cofoco kutsui meikäläisen Italian ruokakulttuurista inspiraatiota saaneeseen Spuntinoon dinnerille. Nappasin Susan mukaan ja sitten mentiin.     Spuntinon konsepti on simppeli: viikoittain vaihtuva menu, joka on tehty jaettavaksi pöytäseurueen kesken. Antipasto-osioon kuului tällä kertaa muun muassa chilillä ja […]

Joskus aiemmin, monia vuosia sitten, oon pari kertaa ajautunut niin ahtaalle, että pitkään jatkunut turhautuminen on tehnyt musta normaalia itseäni ikävämmän ihmisen. Jotenkin en oo uskaltanut lähteä, vaan roikkunut mukana aivan liian kauan. Uskon, että tää on tuttu ilmiö monelle meistä. Kun joutuu tilanteeseen, jossa on lopulta hyvin kaukana siitä ihanneminästään. Eivät ole ylpeitä hetkiä […]

Tänään olisi luvassa toinen ja viimeinen osa kiusallisten sosiaalisten tilanteiden listaukselle. Nyt kun mä näitä tässä oon pyöritellyt ja teidän kommentteja aiempaan postaukseen liittyen lukenut, niin mieleen on tullut vielä monta muutakin tilannetta (elämä vaan on NIIN noloa). Saattaapi siis olla, että kolmaskin osio putkahtaa jossain välissä. Anyway, tässäpä tämänkertaiset viisi sosiaalista kauhistusta. ”En ees […]

Tällä viikolla mielessä ovat olleet muun muassa nämä: – Mulla on selkeesti meneillään jokin jatkokertomusbuumi, koska tajusin että blogissa kytee parhaillaan Helsinki-trilogia sekä Säästökuuri-saaga ja kakkososa kiusallisista sosiaalisista tilanteistakin on vielä tuloillaan. Nyt vaan pidän täällä peukkuja pystyssä, että tykkäätte jatkiksista ja omaatte tosi kärsivälliset aivot. Niin ja että mä pysyn perillä näistä omista viritelmistäni. […]

Mä oon jo näiden reilun kahden Tanskassa asutun vuoden aikana oppinut, että Stadiin suuntautuvat matkat kouraisee keskisyvältä rinnan kohdalta joka kerta. Ei mitään liian dramaattista, ei muuttopäätöksen katumista, ei oikeastaan mitään kovin negatiivista – vaan jotain sellaista karvaan suloista, bittersweet kuulostaa niin paljon järkevämmältä, jota on oikeastaan aika kiinnostavaa pohtia. En koe juuri koskaan ikävää, […]