Nørrebron salaiset sisäpihat
”Kultaaaaa, voit sä tulla mun kanssa kuvaamaan tota meiän sisäpihaa? Etten mä vaikuta psykolta.” ”No EN.”
Ei se mitään, menin ja kuvasin silti. Ja näytin varmaan juurikin joltain ihmeen puskastalkkerilta, joka on päässyt livahtamaan taloyhtiön porteista sisään. Yritin myös huomaamatta ottaa nurmikolla aurinkoa ottavista mimmeistä kuvia – koska ne näytti niin cooleilta ja köpisläisiltä! Siinä vaiheessa tajusin itsekin, että nyt täytyy vähän rajottaa ennen kuin poliisi tulee ja vie.
Tänään käydään siis pienellä visiitillä Nørrebron tuntemattomammalla reviirillä, nimittäin yhdellä sen iki-ihanista sisäpihoista. Meillä sattuu olemaan mielestäni kaupungin yksi söpöimmistä sisiksistä, tietenkin. Samoilla sanoilla oon kylläkin kuvaillut varmaan jokaista näkemääni Köpis-pihaa.
Köpiksen keskustassa ja Nørrebron kaduilla on etenkin kesäisinä päivinä melko vilkas tunnelma ja mä kaipaan usein rauhaa. Vaikka kaupungissa haluankin asua. Tää on varmaan taas joku suomalaisjuttu. Tai ihan vaan Marja-juttu. Joko hakeutumalla hakeudun ihmismassojen keskelle ja huomion keskipisteeksi tai olen erakkona, ei keskiteitä.
Onneksi kaltaisiani rauhaa rakastavia kaupunkisieluja varten on keksitty sisäpihat. Nuo varsinkin kesälomakautena unisen hiljaiset, ihanat keitaat keskellä vilkkainta kaupunkia.
Pöytärykelmiä, lasten leikkipaikkoja, koriskenttiä, grillejä, kukkaistutuksia. Kaikkea sellaista, joka näyttää kauniilta ja kutsuu viettämään kiireetöntä ja kivaa aikaa pihalle. Otetaan aurinkoa, kahvitellaan, syödään yhdessä, auringossa sulava jätski valuu sormille. Hyvää kesäelämää.
Kun kyläilet Köpiksessä, yritä siis puikkelehtia talojen avoimista porteista ja kurkata sisään. Luvassa on melko todennäköisesti söpöjä yllätyksiä. Ja mikä ehkä erikoisinta: ainakin meidän talot ovat aivan eri väriset ja tyyliset kadun puolella ja sisäpihan puolella. Ei siis tosiaan voi tietää, mitä porttien takana odottaa.
—
Hidden courtyard bliss in Nørrebro.
—
FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE: