Erkkerin uusi sohvapöytä

Tiedättekö tunteen, kun kaikki menee lähes pelottavan hyvin? Kivoja juttuja vaan tipahtelee eteen ja paistattelet onnekkaiden tähtien alla. Viime vuonna sellaisia hetkiä ei kovin montaa ollut – mitä nyt mm. muutin Tanskaan, mutta sekin oli enemmän erikoista, kuin varsinaisesti kivaa. Suoraan sanottuna 2015 oli vähän surkeeta aikaa rimpuiluineen. Ja tänä vuonna koko maailma tuntuu mun osterilta.

Olkoon tää muistutus siitä, että pohjamudista pullahtaa lopulta aina pinnalle. Se vaatii vaan hieman aikaa ja kärsivällisyyttä, ei kannata lannistua. Nyt tekee mieli koputtaa puuta ja tehdä sirkustemppuja, etten pilaisi tätä karmaa näillä puheillani. Antakaa mun olla onnellinen ja onnekas forever.

Jos nyt pikkujutuista aloitetaan, niin onni potkaisi meikäläistä kauppakeskuksessa, jonka läpi maleksin eilen työmatkalla. Kappas, just sellainen sohvapöytä, jota oon kaavaillut erkkeriin. Alessa hintaan 30€. Näyttääpä painavalta, saankohan mä ton ite himaan raahattua? Ai on höyhenenkevyt.

 

IMG_5972.JPG

IMG_5973.JPG

IMG_5974.JPG

 

Nyt on siis karsastamani musta Normannin sohvapöytä siirretty muihin tehtäviin ja ilmavampi versio tilalla. Tykkään valoa vähän heijastavasta, betonimaisesta harmaasta väristä. Pöytä katoaa taustaansa sopivasti, mutta on silti hieman erikoinen. Puujaloista plussaa.

Pöydältä löysi heti paikkansa Skandinaviskin Lempi-kynttilä ja kaktus valkoisessa ruukussa. Just kun oon saanut kotimme sisustettua hipin tilkkutäkiksi, huomaan kaipaavani joka puolelle valkoista. Onneksi pikkujutuillakin voi vaalentaa kodin yleisilmettä; siinä kenties seuraava prokkikseni. Poikkis-parka saa varmaan taas slaagin, kun huomaa vuoristoradan lailla heittelevät aikeeni.

 

FullSizeRender kopio 4.jpg

IMG_5977.JPG

 

I’m feeling lucky these days – and to make matters even better, found a sofa table on sale.

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

FACEBOOK

BLOGLOVIN’

Koti Sisustus Trendit

Hyviä ja huonoja uutisia kasvirintamalta

Viherpeukaloni on aina ollut heiveröinen. Mun kasveilla on yleensä aika lyhyt ja traaginen elinkaari. Tuntuvat mokomat tarvitsevan ainakin valoa ja vettä, jota en oo kai ollut kovin hyvä niille riittävissä määrin tarjoamaan.

Sitten eräänä päivänä asetuttiin taloksi uuteen, valoisaan aikuisten asuntoomme. Samalla persoonani muuttui täysin ja laiskan huithapelin sijaan musta tuli tunnollinen huolehtijatyyppi. Sellainen joka kastelee kasvejaan säännöllisesti ja istuttaa ne omin hellin käsin kauniisiin ruukkuihin. Viikot ja kuukaudet vierivät ja lukuisat viherkaverini vaan eli ja eli, osa kasvoikin huomattavasti. Vain muutama hassu yksilö menehtyi tuntemattomista, tietenkin minusta riippumattomista, syistä.

Suurimpia ilon ja ylpeyden aiheitani oli muuan Ikeasta ostettu muratti, joka suorastaan säkenöi hoivassani ja kasvoi humisten. Ulkonäöltään se ylsi kolmen suosikkini joukkoon. Se oli upea.

 

IMG_4796.JPG

 

Kunnes. Mitä tapahtui?

 

IMG_5944.JPG

 

Jokin meni hirvittävällä tavalla vikaan. Hälytyskellot eivät ekojen vaivihkaa karisevien lehtien kohdalla vielä soineet, mutta siinä seitsemännenkymmenen kohdalla kyllä. Paskiainen meni ja kuoli.

Tai ainakin melkein kuoli, näkyyhän siinä vielä muutama vihertävä lehti olleen. Tässä kohtaa mä kuitenkin luovutin ja pistin tyypin pihalle, kun oli vielä ripaus ylpeyttä ja itsetuntoa jäljellä. Että kehtasikin menehtyä, luulin että meillä meni niin hyvin.

 

IMG_5941.JPG

FullSizeRender.jpg

 

Hankin lauantain shoppailureissulla laastarikasvin, toivotaan sille parempaa menestystä. Tällainen on jo pidemmän aikaa ollutkin ostoslistalla. Kasveja on aina ihana ostaa! Toista murattiakin tekee mieli, sellaista joka ois vähän sitoutuneempi meidän yhteiseen prosessiin.

 

IMG_5943.JPG

 

Some good and some bad news about my plants.

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

FACEBOOK

BLOGLOVIN’

Puheenaiheet Sisustus Höpsöä