Oon saanut aika paljon Thaimaan Koh Koodiin ja Koh Changiin liittyen kyselyjä blogin ja somen kautta viime aikoina, eikä ihme! Oon ollut samassa veneessä viimeiset kaksi talvea: tahtoisin reissata paikkaan, jonne pääsee yhdellä lennolla ja jossa on varma kesä. Enkä halua minnekään toivottomaan turrerysään, ilmastoituun ostoskeskukseen, kaoottiseen suurkaupunkiin tai bilekohteeseen. Ja haluan mielelläni saareen, rakastan saaria yli kaiken. Mä haluan pakata laukun täyteen kirjoja, bikineitä ja snorkkelin, olla pari viikkoa rauhassa, tekemättä juuri mitään. No syödä ja juoda drinkkejä, niitä mä haluan tehdä.

Viime talvena kohteeksi valikoitui Koh Chang, mutta se reissu ei Koh Changiin liittymättömistä syistä mennyt aivan putkeen, joten tavoistani poiketen saatoin harkita samaa mestaa tänäkin vuonna. Antaa saarelle mahiksen, jonka se ansaitsi. Se nyt ois vaan ollut dorkaa mennä ihan samaan kohteeseen, joten päätettiin yhdistää reissuun viereinen Koh Kood. Nythän alan olla noiden Kambodzan rajan kupeessa köllöttävien pikkusaarten ekspertti, joten täältä tulisi vinkkikimara Thaimaan matkaa suunnittelevalle.

Miten sinne pääsee? 

Matka Bangkokin kentältä autolla ja lautalla kestää kuutisen tuntia (tai vähemmän, jos on samanlaisen liikennepsykon kyydissä kuin me nyt menomatkalla…hesús!). Kyydin voi varata esimerkiksi oman hotellin kautta, Ianin kautta tai hommata vasta lentokentältä. Mä oon nyt testannut noita kaikkia ja vahvin suositus menee Ianille – joskin hän järkkää kyytejä nimenomaan Koh Changille ja sieltä pois, en oo varma saisiko settiin neuvoteltua Koh Koodin (uskoisin kyllä että onnistuu).

Jaettuja kuljetuksia tai bussikuljetuksia en oo testannut, koska oon mukavuudenhaluinen diiva, ja meno-paluu privakuljetuksena maksaa yhteensä pari sataa euroa per auto – jonka mä mielelläni pulitan oman kyydin luksuksesta.

Koh Changin kohdalla autokyytiin kuuluu lauttamatka ja sama auto huristelee sut saaressa hotellille asti tai sieltä pois. Koh Koodin lautalle ei oteta autoja, eli sinne mentäessä teidät tiputetaan lauttasatamaan ja lauttafirma kuskaa sitten Koh Koodilla hotellille. Koh Changin lauttamatka kuuluu autokyydin hintaan ja Koh Koodin lautta taisi olla noin 7-15€ henkilöltä, riippuen venemuodosta.

(Bankkarista voi myös lentää läheiselle Tratin kentälle, mutta tätä mä en halunnut tehdä.)

Liikkuminen saarelta toiselle

Matka Koh Koodin ja Koh Changin välillä kestää pari tuntia pikaveneellä. Se oli aikamoinen kokemus jo itsessään! Koh Koodilla vene poimii ja pudottaa matkaajat hotellin omaan laituriin, Koh Changilla puolestaan hotelliin tai sieltä pois kuljetuksesta vastaa venefirman autot. Helppoa kuin heinänteko!

Saarten välinen venematka kannattaa varata viimeistään edeltävänä päivänä vaikkapa hotellin respan kautta ja se maksaa muistaakseni noin 20€ per nenä.

Miten saaret eroaa toisistaan?

Haluan painottaa, että mun kokemukset rajoittuu siihen syömiseen, juomiseen, hieronnoissa käymiseen, snorklailuun ja hengailuun. Voi siis olla, että esim. Koh Changilla on paremman retki- ja aktiviteettimahdollisuudet tai päinvastoin, mutta I wouldn’t know about that.

Saarten isoimmat erot on nämä:

– Koh Chang on suurempi ja turrempi, positiivisessa ja negatiivisessa mielessä. Siinä missä Koh Koodilla on hyvin rajattu valikoima rafloja, saatika baareja, löytyy Koh Changilta enemmän menoa ja mm. erilaisia keittiöitä edustavia ravintoloita. Toisaalta Koh Kood tuntui autenttisemmalta ja on rauhaa sekä rentoutta etsivälle se parempi vaihtoehto.

– Ravintoloiden hintataso on Koh Changilla lähes tuplasti korkeampi! Sekään ei tee Koh Changista kallista paikkaa, mutta olihan se hurja kun eka tottui Koh Koodilla 3-6 euron ravintolalaskuun ja Koh Changilla pulitti samoista seteistä 6-12 euroa. (Tämä perustuu yhtälöön: lounaaksi ikuinen fried rice + vesimelonipirtelö, illalliseksi esim. kala-annos + lasi valkkaria.) (Koh Changilta löytyy myös halvempia pieniä Thai-kiskoja, joissa on Koh Koodin hintaista.)

– Koh Koodilla on hyvin hankala liikkua ilman omaa kulkuneuvoa, ja siellä ei montaa taksia pöristele. Jos siis kaipaat äksöniä oman pikkukyläsi ulkopuolella, muttet halua uhmata henkeäsi ajamalla skootteria, niin Koh Chang saattaa olla parempi vaihtoehto.

– Kumpikaan saarista ei oo mikään shoppailuparatiisi, mutta Koh Changilta löytyy turrekojuja, kosmetiikkaa myyviä kauppoja, marketteja jne. Me asuttiin Koh Koodilla ”keskeiseksi nimetyllä sijainnilla” ja ainoat paikat mistä saattoi ostaa mitään oli pieni kyläkiska sekä apteekki, joka kätevästi myi myös esimerkiksi Koh Kood -magneetteja. Jes!

Koh Chang -vinkkini

Mun käsityksen mukaan Lonely Beachin ja White Sand Beachin ympäristö on turrerysää, jonne ei kannata mennä. Kävin kääntymässä Lonely Beachin kylässä auringonlaskun jälkeen, ja saman käsityksen sain minäkin. Äkkiä pois. Joskin Cancun-baarin/hostellin edustalla oleva biitsiravintola-alue, jonne sattumalta eksyttiin, oli aivan ihana! Eli siellä kannattaa käydä syömässä tai ainakin drinkeillä.

Oon molempina kertoina majaillut Kai Bae Beachin holleilla. Kyseinen kylä ei oo mitenkään ihmeellinen, mutta sijainti on just sopiva retkeillä eri suuntiin saarella – ja kylässä on paljon ruoka- ja juomavaihtiksia.

Viime talvena majailtiin The Chill -resortissa, jolle meikäläiseltä iso peukku. The Chillin erikoisuus on koko päivän tarjoiltava huippuhyvä a la carte -aamiainen, joka siis tarkoittaa sitä ettei tartte miettiä herätyskelloa loman aikana, vaikka nukuttaisikin pidempään.

Tällä reissulla yövyttiin Kai Baen alueen lisäksi pari yötä myös saaren toisessa päädyssä Serenity Resortissa, jonka eksoottinen luksuskesämökkitunnelma valloitti meidän sydämet. Tuli vaan sellainen lämpimän kotoisa me ei tahdota pois täältä -olo saman tien kun saavuttiin. Resortin ympärillä ei tapahtunut juuri mitään muuta, enkä lähtisi Koh Changille varta vasten kyseisessä sijainnissa kököttämään, mutta parin päivän ultimaterentoutukseen reissun päätteeksi paikka oli aivan täydellinen.

Koh Kood -vinkkini

Reissua edeltävät googlailut kertoivat jo yllä mainitsemani faktat saaresta: sieltä ei paljoa häppeningiä löydy. Jostain luin suosituksen pysytellä Klong Chaon alueella, jonka perusteella me valittiin majapaikaksi Peter Pan Resort. Mä tykkäsin resortista, sen sijainnista, tunnelmasta ja henkilökunnasta ihan älyttömästi, mutta kaverin mielestä se oli ”vähän liian resorttimainen”. Itse kuitenkin yöpyisin oikein mielelläni samassa paikassa uudestaankin – jota en kovin monesta hotellista sanoisi. (Paitsi aamiainen oli suorastaan vitsikkään huono… tai no, ainakin outo.)

Resortin ympärillä kävelymatkan päässä oli muutama ravintola, joista pari oikein kivoja. Meidän supersuosikiksi muodostui Good View Cafe, josta oli mielettömät näkymät, joka teki parhaat hedelmäpirtelöt ja jonka yhteydessä oli ihana hierontamesta.

Rauhaa ja kaunista katseltavaa hakevalle Koh Kood on hyvä paikka, jota ei ainakaan vielä oo liialla turreilulla pilattu. 

Yhteenveto

Hotellien hintatasosta eri saarilla multa on myös kyselty, mutta siihen en osaa vastata, sillä se riippunee tosi paljon hotellin tasosta ja sijainnista. Yllämainituista The Chill on hintava, mutta toisaalta sen sijainti on loistava ja upea koko päivän ”aamiainen” kompensoi hintaa. Serenity Resort puolestaan oli hyvin huokea tasoonsa nähden, mutta sen sijainti syrjäinen ja ranta ei kovinkaan ihmeellinen. 

Etenkin nyt kahden Koh Chang -reissun jälkeen sanoisin, että kyseinen saari on mun osalta nähty. Joskin oon lähinnä lekotellut siellä, eli oon varmasti  myös missannut vaikka mitä. Mun mielestä Koh Chang toimii hyvin saarihyppelyn osana, tai jos yövytään samalla saarella muutamassa eri paikassa. Hyvää ruokaa, paljon aktiviteetteja, näppärät liikkumismahdollisuudet ympäri saarta ilman omaa kulkuneuvoa, helppoa turre-elämää. Itse en lähtisi Koh Changille bilettämään, mutta sekin mahdollisuus siellä kuulemma on.

Koh Koodille koomaamaan suuntaisin ehdottomasti uudestaankin, kenties yhdistäisin reissuun pari muuta lähialueen saarta (se samainen vene, joka kulkee Koh Koodin ja Koh Changin väliä, pysähtyi myös muilla minisaarilla joista en oo koskaan kuullutkaan). Itse löysin Koh Koodilta just sellaisen rauhallisen lomaviban, jota lähdin hakemaan – enkä kaivannut muuta kuin muutamaa hyvää thairaflaa lähettyvilleni, kylmiä drinkkejä, uiskentelua ja pitkiä hierontoja. Jos siis etsit jotain samansuuntaista, voisi Koh Kood olla sun mesta – ja sielläkin voisi hyvin hengailla parissa eri hotellissa, jos haluaa kokea hyvin lievää matkaseikkailua.

Jotain kertonee se, että jokaikinen tän postauksen kuvista on Koh Koodilta! Siinä saaressa oli jotakin tosi kaunista, vaikutuin. 

Jos nyt tekisin tän ihan saman reissun uusiksi, niin menisin varmaan Koh Changille ensin, niin pääsisi siirtymään kalliimmasta hintatasosta halvempaan, hektisyydestä rauhaisempaan. Reissun kaikki kuljetukset ja muut tylsät logistiset yksityiskohdat sujuivat vaivatta, syötiin vaikka mitä ihmeellistä eikä kumpikaan saanut pahempia vatsavaivoja, kaikki oli rauhallista ja kivaa. Pähkinänkuoressa, tämä oli hieno reissu, jossa yhdistyi kaikki Thaimaan lökölomalta hakemani elementit. 

—

Muistathan seurailla joko Facebookin, Bloglovinin tai Instagramin kautta