Puolen vuoden välein iskevä blogikriisi
No hupsista, radiohiljaisuudesta huolimatta oon vielä olemassa. Viimeiset viikot on olleet niin täynnä kaikkea, etenkin yksi työviikonloppu ja sitä seuraava kaverin polttariviikonloppu räjäytti meikäläisen aikataulun lopullisesti. Nostan hattua ihmisille, jotka pystyy painamaan täysillä töissä ja vapaalla vuosikaudet putkeen, kun itsestä tuntuu että yhdenkin raskaan viikon jälkeen tarvitsee vähintään ihan vapaan viikonlopun pysyäkseen kärryillä. Tää viikonloppu on onneksi pyhitetty rauhalliselle hengailulle ja Tanskan viisipäiväinen pääsiäisvapaa tulee tosi hyvään saumaan. Ehdin siis viimein ryhdistäytyä blogin kanssa, I promise.
Koen tosin tällä hetkellä (ilmeisesti noin puolen vuoden välein iskevää) blogikriisiä ja sen kanssa te, armaat lukijat, voitte kenties auttaa.
Poden nimittäin jonkinmoista syyllisyyttä siitä, että oon ajatunut niiiin kauas blogin alkuperäisestä sisustusteemasta. Mun tarkoituksena ei ikinä ollut tehdä tästä mitään sisustuslehtimäistä kiiltokuvablogia, mutta kuvittelin himajuttujen olevan läsnä valtaosassa postauksia kuitenkin. Ajattelin putoavani suunnilleen kategoriaan persoonallinen sisustusblogi, jonka kirjoittaja höpisee välillä jostain ihan muustakin. Ja oon yrittänyt ihan näihin päiviin saakka pitää kiinni siitä, että pääsääntöisesti vähintään joka toinen tai kolmas postaus koskisi sisustus- ja kotihommia. Jos ei muuten, niin ainakin kuvien osalta.
Mutta god damn, mitä vähemmän uutta kotona tapahtuu ja mitä enemmän mulla on kaikkea muuta meneillään, sitä haastavampaa on keksiä sisustusaiheisia postausideoita tai löytää kuvausinspiraatiota. Joka taas on monenakin päivänä johtanut siihen, että vaikka mun tekisi mieli kirjoittaa, oon sitten alkanut pähkäilemään blogin teemaa, suuntaa, laatua ja kirjoitusinto on jotenkin tyssännyt siihen. En oo jaksanut alkaa kuvata taas tota erkkeriä, kun mielessä pyörii vaan expattijutut, keväthommelit ja kaikenkirjavat tunteet.
Toisaalta oon huomannut, että epämääräiset jaarittelupostaukseni on tykätympiä ja luetumpia, kuin sisustuspostaukset. Eli todennäköisesti kasaan itelleni sisustusblogipaineita aivan turhaan. (Hah, siinäpä taas sisustusaiheeseen kuulumaton postausidea: Kun kasaan itse itselleni turhia paineita.)
Kysynpä siis teiltä:
Onko blogimaailmassa sallittua heivata alkuperäinen teema ja lähteä sompailemaan ihan eri suuntaan?
Mistä aiheista haluaisit lukea kenties enemmän tai vähemmän? Onko jokin tietty syy tai teema, jonka takia luet tätä blogia?
Miten tärkeänä koet kuvien laadun ja määrän - eli oonko ärsyttävä jos alan postailemaan enemmän kotikutoisempia kuvia? En toki oo hylkäämässä kuvausta kokonaan, mutta lähinnä yritän päästä pois tästä tilanteesta, jossa jää jutut kirjoittamatta, kun ei oo kuvamatskua. Tai vaihtoehtoisesti saada vahvistuksen sille, että (kuvien) laatu korvaa määrän postauksissa.
Onko jotain muuta hampaan kolossa, kysyttävää, kommentoitavaa, postaustoiveita, idiksiä? Koska nyt on hyvä sauma pullauttaa ne ilmoille.
Moni teistä on yllämainittuihin kyssäreihin liittyen jo aiemmin antanut palautetta. En ole viestejänne unhoittanut, ja kiitos niistä <3 Ehkä haen tällä postauksella "virallista" vahvistusta suunnalle, jonne enemmistö lukijoista toivoisi just tän blogin rönsyilevän. Kutsuttakoon konseptia vaikka bloggaajan synninpäästöksi.
Ihanaa viikonloppua sinne, puss! Lupaan palata pian asiaan, todennäköisesti jonkun ihan random-aiheen tiimoilta.
---
The images are about plants, text is about blog theme crisis.
---
FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:
Kommentit
Täältä tulee virallinen vastaus: Todellakin mixaa joukkoon kaikkea muutakin! Sulla on aivan sairaan ihana tyyli, mutta sehän nyt näkyy ihan blogin valokuvissakin, vaikka tekstin aiheena olisi joku toinen. Lisäksi sulla on niin kiinnostavia pohdintoja muistakin kuin sisustusaiheista, että kyllä mää vaan jatkaisin tullla linjalla, mihin olet huomaamatta ajautunut.
Tsemppiä kaikkiin kiirejuttuihin!
Komppaan!
Ja kiitos komppauksesta nansk! <3
Jee, kiitos virallisesta kannanotosta (synninpäästöstä), ihana sinä! Kehtaan siis jatkaa sekalaista meininkiä. Pus!
Hei kuule nainen, luen blogiasi vaikka kirjoittaisit (tähän joku mahdollisimman pitkästyttävä aihe. Omat aivosolut ei ilmeisesti näin viikonlopun kunniaksi suostu keksimään mitään.). Tärkeintä on, että olet itse aiheistasi aidosti kiinnostunut, olipa ne sitten jonkun teeman mukaisia tai ei. Aitous näkyy aina läpi ja kiinnostaa lukijaakin enemmän kuin väkisin jonkun tietyn aihepiirin tiimoilta väsätty juttu. Ja itse ainakin tykkään kaikista eniten ihan arkisista jutuista ja kuvissa kiinnostaa enemmän hetkien epätäydellinen tallennus kuin kiiltokuvamaisen täydellinen lavastus. Eli ole vaan ihan oma ittesi täällä blogissa, siitä me lukijat tykätään :)
Kiitos ihanasta kommentista, seuraan siis sydämeni ääntä ja paukutan menemään seka-aiheilla - hyvällä omallatunnolla! Yritän kuitenkin vältellä (tähän mahdollisimman pitkästyttäviä aiheita) myös jatkossa parhaani mukaan <3
Saa vaihtaa aihetta ja sekoitella juttuja miten tykkää! Itse olen armahtanut omat kriiseilyni sillä, että kukaan ei vuosi kausia pysy täsmälleen samanlaisena, joten miksi bloginkaan pitäisi? Se saa kasvaa minun kanssani samaan tahtiin, vaikka miten pidänkin asioiden säntillisestä lokeroimisesta ja järjestelystä.
No niimpä, oikeassa olet! Eipä ois blogia aloittaessa muutenkaan kannattanut lokeroida itseään liian ahtaasti, mutta silloin olin jotenkin niin varma, että kämpässä riittää sadaksi vuodeksi kirjoteltavaa, enkä halua täällä mistään henkilökohtaisuuksista edes avautua.... ja kuinkas sitten kävikään :D
Moikka yks kriiseilevä!
Pidän a. siksi blogistasi, sillä asut muualla kuin Suomessa ja siinä mielessä kun laitat kuvia ihanaakin ihanemmasta Köpiksestä tänne, ja kuvaat elämääsi Suomen rajojen ulkopuolella, mikä kiinnostaa minua aina! Ja b. siksi, sillä sisustustyylisi ja kotisi on niin unelma, että jotta saisin itse inspistä ja kaikkea tulevaan kotiini (sitten kun hankin sellaisen)! Ja c. myös siksi, sillä kirjoitat ihanasti ja osuvasti ja vaikutat muutenkin ihan huipputyypiltä!
Joten siksi luen sun blogia, yksinkertaisesti siksi!
Kriiseily tekee välillä hyvää, don't worry. xx
No ihana olet, kiitos <3 Tän kommentin voimilla mennään vähintään siihen seuraavaan puolivuosittaiseen blogikriisiin asti! Kivaa sunnuntaita sinne, puss.
Mä en edes ajatellut tätä sisustusblogina kun aloin seurata, ehkä kertoo siitä että itse oon enemmän tarttunut niihin höpinä- ja/tai "lifestyle"-juttuihin ja lukaissut sisustusjutut vaan toisella silmällä jos silläkään :D Kirjoittele vaan kaikkea sekalaista! Kuvat täällä on ainakin aina nättejä, oli aihe mikä tahansa. Kiinnostaisi myös postaukset sun pukeutumisesta, koska vaikutut tyylikkäältä, ja tietty expattijutut on iso peukku :)
Ja siis kuvasi ovat varmasti kivoja vaikka olisivat kotikutoisempiakin! Tärkeää ei mielestäni oo määrä - usein postauksien lukeminen on liian katkonaista ja hankalaa jos on tosi paljon kuvia - eikä edes laatukaan, vaan kuvien ns. tunnelma :)
Jee, kiitos kommenteista! Tällä reseptillä siis mennään, hyvällä omallatunnolla <3
Kerroin poikkikselle, että täällä tuli pyyntö asupostauksista ja sen pitää vastedes alkaa kuvata mua tuolla kaduilla. Suostui! Eli lupaan palata asiaan pian, nyt kun säätkin pikkuhiljaa sallivat ulkona hengailun ;o) (koska siis mun mielestä asukuvat pitää aina ottaa jonkun kivan julkisivun edessä tai ulkona rappusilla, maahan tai kaukaisuuteen tuijottaen tietty)
Onko blogimaailmassa sallittua heivata alkuperäinen teema ja lähteä sompailemaan ihan eri suuntaan?
- On sallittua. Ellei peräti toivottavaa. :) On kiva lukea jonkin verran postauksia tietyn aiheen tiimoilta, mutta pidemmän päälle se rupeaa maistumaan vähän puulta.
Mistä aiheista haluaisit lukea kenties enemmän tai vähemmän? Onko jokin tietty syy tai teema, jonka takia luet tätä blogia?
- Luen blogiasi ihanien tekstien vuoksi oli aihe sitten mikä tahansa. Ajatusmaailmasi on kiinnostava ja mielelläni luen elämästä Norrebrossa. Kriiseilyt ja muut aidot aiheet, bring it on jatkossakin. :)
Miten tärkeänä koet kuvien laadun ja määrän - eli oonko ärsyttävä jos alan postailemaan enemmän kotikutoisempia kuvia?
- Aitous on kaunista, kunhan kuvat eivät ole ihan suttuisia ja tärähtäneitä. Mutta tee sitä, mikä itsetäsi tuntuu luonnollisimmalta ja omimmalta.
Oih, kiitos ihanasta kommentista! <3 Lupaan kehitellä jatkossakin kriisejä ja muuta kiinnostavaa. Puss.
Kommentoi