Rennompi ote bloggaamiseen (ja elämään)

9E7AAAC3-42F6-429D-8762-72182070E869.JPG

B6D20AEC-7428-4377-9B44-1DA1F827541B.JPG

 

Kaikenlaista on tullut pyöriteltyä pääkopassa viimeisen puolen vuoden aikana, bloggaamiseen liittyen ja elämään ylipäätään. Vakilukijat varmaan muistavatkin, että mun syksy oli raskas ja täynnä kaikenlaisia huolia, josta päästiinkin näppärästi siihen, että duuni alkoi stressaamaan kohtuuttoman paljon kun ei vaan yksinkertaisesti henkiset voimavarat riittäneet sen kaiken kannatteluun ja vaativiin työpäiviin hyvä tsemppi päällä. Nuo synkät kuukaudet tuntuu tällä hetkellä tosi kaukaisilta, onneksi. 

Jossain vaiheessa tätä loputonta talvea mä pohdin vakavasti blogin kohtaloa: jos mun vuoden ainoa ja supertärkeä tavoite on kitkeä pitkittynyt stressi pois arjestani, niin eikö yksi selkeä keino olisi blogin hautaaminen tai ainakin pitkälle tauolle ripustaminen. Kyllä tätä tulee kuitenkin päivittäin mietittyä, ja jos en oo päiväkausiin mitään kirjoitellut, tunnen omantunnon kolkuttavan. Ylimääräinen velvoite toipuvalle stressikroonikolle – ei hyvä. Mutta sitten toisaalta. En mä ois ikinä perustanut blogia, ellei mulla ois jonnekin syvälle ohjelmoitu selittämätön tarve ilmaista itseäni kirjoittamalla. En aloittanut blogia saadakseni itselleni ahdistavan arkiaskareen, vaan koska sydämeni niin halusi ja oli vaan pakko kirjoittaa

Ehkäpä tilanne siis kannattaisi ratkaista ennemminkin asennoitumalla tähän harrastukseen uudelleen. Ja niin minä sitten tein. Kirjoittelen tällä hetkellä aiempaa harvemmin, usein lähinnä viikonloppuisin, silloin kun mulla on aikaa, energiaa ja ennen kaikkea just se parin vuoden takaa tuttu pakko kirjoittaa -olo. Toisaalta viime aikoina monista teksteistä on muodostunut kuin itsestään aiempaa pidempiä ja muutenkin erityyppisiä. Just nyt kiinnostaa eniten henkiseen hyvinvointiin, itsensä kehittämiseen ja kehittymiseen, uraan, muutokseen liittyvät jutut. On tällainen blogikausi, joskus myöhemmin varmaan toisenlainen.

Tällä hetkellä rennompi ote vaan toimii, blogin kanssa ja kaiken muunkin.

Yritän ottaa mahdollisimman iisisti, tehdä asioita mitkä tuntuu kivoilta ja parantua stressistä määrätietoisesti, mutta rauhassa. Suoraan sanottuna (kop, kop) oon onnellisempi kuin aikoihin, itse asiassa todella happy. Tasaisen varmaa tahtia liikutaan siis kohti vuoden tavoitetta.

Postauksen kuvat ovat eräältä keväältä näyttäneeltä iltapäivältä, jolloin päätin järjestää uudelleen meidän asunnon lähes jokaisen kasvin ja koriste-esineen. Niitä on muuten MONTA.

 

D6FCFA92-B8BA-42E1-8551-CD6947DC168A.JPG

57950C4D-B785-40A4-9BCB-6476653D79CB.JPG

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *