Tule kevät ja tule se unelmatalo

Niin joo, muistatteko että meillä oli se talokin ostettavana? No en mäkään! Jotenkin tässä on päässyt vierähtämään kolme kuukautta siitä, kun viimeksi käytiin näytössä. Ei oo vaan tullut vastaan mitään superkiinnostavaa, ja kai me vähän laiskistuttiinkin asian suhteen. Sitä jaksaa vaan tiettyyn tappiin saakka rampata katsomassa asuntoja, joista jo etukäteen arvaa että not gonna happen. Tai ainakin se rumba sai hetkellisesti riittää.

Nyt ollaan alettu heräämään talvikohmeestamme kodin etsinnän suhteen ja toivotaan, että uinuvat talomarkkinatkin voisivat hiljalleen heräillä. Buukattiin tälle päivälle yksityisnäyttö pitkästä aikaa (se talo oli aivan uuuupea!) ja suunniteltiin käyvämme parissa avoimessa näytössä (tehtiin uukkari just ennen määränpäätä, kun nähtiin heti ettei tuu natsaamaan… jos tulee pihasta ja lähiympäristöstä mieleen vankilan virkistysalue, niin en kyllä varmana osta).

 

 

Ollaan (tai no siis minä olen, F on alusta asti ollut kaiken suhteen tosi joustava) myös alettu mietiskelemään, että pitäiskö meidän kuitenkin vanuttaa aluehaitariamme vieläkin kauemmas Köpiksestä. Mitä enemmän mä tuolla rannikolla käyskentelen ja näytöissä asiaa puntaroin, sitä enemmän alkaa hahmottua ne jutut joista en vaan pysty joustamaan:

meri ja suuret, kauniit ikkunat. Muusta voin ehkä neuvotella.

Mulla on polttava himo jättää keskustan pölyt taakseni ehkä eniten sen takia, että Laajikan kasvattina kaipaan merta. Tuntuisi hölmöltä lähteä mun lempikaupungista, ellen edes pääse kävelyetäisyyden päähän rannasta. Tykkään katsella horisontissa häämöttävään Ruotsiin ja kuunnella lokkeja. Ja sitten ne ikkunat. Antakaa mun pitää mun ruutuikkunat ja epäkäytännölliset lasiset yksityiskohdat sekä ulokkeet, niin haihattelulta kuin se kuulostaakin.

F on jo melkein luopunut toivosta, se sanoi ettei löydetä koskaan mitään. Mutta mulla on sellainen fiilis, että kuten kevätkin, on myös meidän unelmatalo aivan tuossa nurkan takana. Enää täytyy ihan vähän vielä odottaa.

 

Postauksen kuvat on just siltä rannalta, jonka läheisyyteen mä eniten maailmassa tahtoisin muuttaa. Meiltä vaan vaikuttais puuttuvan tuollaiset 100.000 euron verran kruunuja lompsasta. Mutta kyllä mä vielä pidän yllä toivoa, että bongattais joku superhyvä diili.

Muistathan seurailla joko FacebookinBloglovinin tai Instagramin kautta

 

 

Kommentit (2)
  1. Milla Sukhimatoilta
    10.3.2019, 21:33

    Toivottavasti täydellinen koti Tanskanmaalta löytyy! Nuo ehdottomat vaatimukset eivät ole ollenkaan pahat 🙂

    1. Toivotaan! Hih, ja kiva kuulla että vaatimukset on sunkin mielestä kohtuun rajoissa ;o)

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *