Miksi en pystykään seuraamaan Curly Girl -metodia

Et ehkä ole voinut viime aikoina välttyä Curly Girl -metodin hehkutukselta. Tämä alunperin afrohiuksille tarkoitetun hiustenhoitometodin suosio on nyt aivan räjähdysmäisessä kasvussa ja iso osa suomalaisistakin on lähtenyt testailemaan sopisiko metodi omalle tukalle. Niin ja tähän metodiin sopivat tuotteethan on loppuneet kauppojen hyllyiltä!

Lähdin itsekin innokkaasti kokeilemaan sitä, sillä hiukseni ovat vähän laineikkaat ja ennen kaikkea todella kuivat ja ovat sitä aina olleetkin. Ajattelin, että föönin, sulfaattien ja silikonien poisjättö toisi hiuksiini lisää kiiltoa ja hyvinvointia ja koko homma kuulosti ihanan hellävaraiselta tavalta hoitaa minunkin superohutta hiustani.

Hiukset tuntuivatkin tykkäävän tuotteiden vaihdosta miedompiin ja föönin jättämisestä hyllylle, mutta hiuspohja ei. Olen testaillut metodia vähän vaihtelevalla intensiteetillä noin kuukauden ajan ja nyt tässä taas kutiavaa päätäni raapiessani on aika luovuttaa ja todeta, etten voi jatkaa metodin noudattamista.

Oho, kuulostipa se dramaattiselta! 😀 Kyse ei siis ole mistään sen kummemmasta, kun hiuspohjaani jo vuosia kiusanneesta ihottumasta nimeltään seborrooinen ekseema, josta olenkin monesti kertonut täällä blogissani (postaus, postaus) ja josta monet teistäkin on kertonut kärsivänsä.

Seborrooisessa ihottumassahan on kyse siitä, että iho ärtyy sen itse tuottamasta talista eli rasvasta. Se aiheuttaa kutinaa, punoitusta ja hilseilyä. Vaiva on Suomessa tosi yleinen, mutta ainakin tämä mun päänahassa oleva ihottuma on helposti hoidettavissa tiheällä pesuvälillä ja kortisonilla, kun ihottuma äityy oikein pahaksi.

Olen tullut siihen tulokseen, etteivät nämä CG-metodiin sopivat miedot tuotteet siis vain sovi päänahalleni. Tali pitää saada pestyä kunnolla pois, ettei ihottuma pääse valloilleen ja siihen tarvitsen niitä voimakkaammin peseviä sulfaatteja. Ja ne taas taas eivät kuulu CG-metodiin. Aluksi olin niin innoissani, kun hius tuntui tosiaan tykkäävän siitä, ettei siitä pese ihan jokaista rasvamolekyyliä pois. Nyt harmittaa, että tämä hemmottelu on tullut päätökseen. Ainakin osittain.

En tosin ole ihan kokonaan vielä luovuttanut. Aion käyttää sulfaatittomia shampoita niin usein, kun ihottuma vain antaa myöten eli vaikka esimerkiksi noin joka toisella tai kolmannella pesulla. Näin säästän ainakin vähän luontoa ja hiuksetkin saavat vähän hemmottelua. Sain vähän aikaa sitten testiin metodiin sopivan Briogeo Don’t Despair Repair Super Moisture Shampoon, johon olen todella ihastunut! Eli sillä mennään, ainakin aina välillä ;) Ja tietysti mukana roikkuu vanha suosikkini, Organic Shopin Avocado & Honey -hiusmaski (postaus siitä).

Olisiko täällä kenties joku CG-metodia noudattavaa, mutta samasta vaivasta kärsivää?

Pysy mukana <3 bloglovin’ + facebook + blogit.fi