Hiljaiset sipsit

c4abae7f-6716-4dda-806a-86fcc7c19b52.jpg

Tämä blogipostaus käsittelee mediassa viime päivinä esillä ollutta PepsiCo:n suunnitelmaa kehittää naisille suunnattuja rouskumattomia sipsejä. Pepsi Company, tuo mm. Lay’s ja Doritos -sipsit omistava monikansallinen jättiyritys, jakoi tulevaisuuden suunnitelmiaan amerikkalaisessa Freakonomics -podcastissa. Tarkemmin sanoen, yrityksen toimitusjohtaja (CEO) Indra Nooyi oli vieraana podcastissa, jossa käsiteltiin muun muassa hänen urakehitystään ja Pepsin tuoteportfoliossa tapahtuneita muutoksia. Kyseisestä jaksosta kansainväliseksi uutiseksi nousi kuitenkin Nooyin puheet naisille suunnatuista sipseistä. 

Ei ole sinänsä uutta, että sukupuolta pyritään käyttämään perusteena markkinasegmentin luomiselle. Tarpeettomasti sukupuolitettujen tuotteiden ihmettelykään ei ole mitenkään erityisen uutta. Muun muassa Buzzfeedissä oli vuosia sitten kaksikymmentäyksi erilaista tuotetta käsittävä artikkeli aiheesta. Kyseisessä artikkelissa mukana olleista ehdottomat suosikkini olivat kyllä neiti- ja äijäkorvatulpat.

Nyt on kuitenkin jo vuosi 2018. Naisihanne ja käsityksemme naiselle soveliaasta käytöksestä on laventunut radikaalisti koko 1900- ja 2000-luvun. Naiset ovat työelämässä, nostavat saleilla rautaa ja toimivat toimitusjohtajina. Toiset ovat äitejä, toiset eivät, sekin on oma valinta. Omanlaiselle hyvälle elämälle on monia polkuja ja vain kokeilemalla jotain niistä voi tietää, oliko se itselle oikea. Tällaisessa moniäänisessä ja monien mahdollisuuksien maailmassa ruokajätin toimitusjohtajasta on ok puhua naisista paapovasti. Nooyi väittää talouspodcastissa pokalla, että naiset ne nyt ei vaan tykkää rouskuttaa sipsejä, imeskellä aromeja sormistaan ja kaataa pussinpohjalta vielä viimeisiä murusia suuhunsa. Miehet sen sijaan kuulemme toimivat edellä kuvatulla tavalla ja vieläpä täysin huolettomasti. Ratkaisuna tilanteeseen Pepsillä on kehitteillä rouskumaton sipsi.

Suunnitelma rapisemattomista, raksumattomista ja sottaamattomista täyden aromin sipseistä, jotka vieläpä mahtuvat käsilaukkuun, kertoo hyvin vähän naisista ja hyvin paljon Pepsi Companyn naiskuvasta. Kun nainen halutaan nähdä omaa ruumiillisuuttaan häpeävänä olentona, jolle edes sipsit eivät saisi rouskua, on tilanteessa hieman viktoriaanisen naisihanteen kaikuja. Naisethan syövät kuin lintu ja pyörtyilevät kavaljeerien käsivarsille korsetin kiristäessä kylkiä ja lapamadon kalvaessa sisäpuolta. Ilmeisesti naisellehan sopivinta olisi olla kokonaan hiljaa, sillä #metoo:n tyyppiset ulostulot järkyttävät naisten hiljaisuuteen tottuneita. Onneksi meillä on pian äänetön välipalanaksu, jotta ymmärtäisimme jatkossa pitää suumme kiinni myös muilla elämän alueilla.

Sen sijaan, että Pepsi Co:lla olisi mietitty, miten myydään naisille kuva rehvakkaasti sipsejä rouskuttavasta mimmistä, joka tekee mitä haluaa, on päätetty luoda sipsejä häpeilijöille. Pepsillä halutaan, tietoisesti tai tiedostamatta, ylläpitää ja toisintaa naiskuvaa, jossa naiselta odotetaan jatkuvaa kontrollia syömistensä, julkisen esiintymisensä ja pitämiensä äänten suhteen. Naisen syömätoimista ei saa kuulua epämielyttäviä ääniä, kuten rouskuttelua. Pepsillä oltaisiin voitu ajatella toisin ja luoda tuoteportfolion täytteeksi linja, joka olemassa olevien stereotypioiden sijaan pyrkisi luomaan uudenlaista tai ainakin laajempaa naiskuvaa. Kuten CEO itse Freakonomics podcastissa sanoi: business-päätökset ovat enemmän kuin business-päätöksiä. Miksi tätä lausetta ei pohdittu ennen naissipsi-ulostuloa?

 

Kuva: Unsplash, Ian Dooley, CC0-lisenssi

Puheenaiheet Ruoka ja juoma Uutiset ja yhteiskunta

Rohtumia

Iltaa kohti lämpö nousee ikään kuin varpailleen. Luulen jo hetken, että korvissa humisee, muttei sittenkään. Räkä se siellä vain on saanut kaiken päässä menemään hieman vinksalleen. Ääneni on jonkun toisen, tuntemattoman. Sellaisiakin lihaksia kolottaa, joita en tiennyt kehostani löytyvän. Niistän ja tunnen hetken jomotusta nenän pielissä. Rohtumat ovat alkaneet muodostua. Levitän tarmokkaasti voipuunrasvaa päälle ja toivon afrikkalaisen aavikkokasvin leikkivän hyvää haltiatarkummia nenälleni. Jossain tikittää kello. Paitsi ettei se ole kello, vaan keittiön hana, joka on jäänyt hieman auki ja pisaroi likaiseen nakkikeittokattilaan. Hölmöys keikkuu raskaana ylläni, kun istun siemailemaan oikein valmistettua teekupillistani.

Viime viikolla olin vapaa ja huoleton irtipäästäjä, vailla huolta huomisesta. Nyt se kostautuu ja pyyhin välillä nenästä tippuvia pisaroita työpöydältä samalla kun kirjoitan ylös muistiinpanoja. On osaamistavoitteita ja osatehtäviä. Pyörittelen kynää paperilla ja annan etäluennon kontata oikeaan korvaani. Tuntia myöhemmin minulla on viisin aukeamaa muistiinpanoja ja yllättävän tyyni olo. Ehkä se on sittenkin väsymys, en voi olla varma. Menen suihkuun toivomaan, että etkoileva kevätflunssa valuisi shampoon mukana viemäriin.

Tungen runebergin kohti kitalakea ja mietin, että voisi sen maanantain huonomminkin viettää.

Hyvinvointi Terveys Ajattelin tänään