Kotimaan matkailua: Teijo
Se on kuulkaa elokuun ensimmäinen päivä tänään! Meillä oli tänä vuonna kesäloma heinäkuussa ja ainahan se vaan liian nopeesti on ohi, loma.. ja kesä. Kelit ei ehkä ollu mitkään parhaat, mutta ehdittiin tehdä kyllä vaikka ja mitä. Ei oltu itseasiassa kotona ollenkaan loman aikana.
Nyt arkeen paluu tuntuu taas vaikeelta. En erityisemmin nauti kotitöistä, kuten alituisesta astianpesukoneen tyhjentämisestä ja täytöstä. Toisaalta luojan kiitos meillä ees on astianpesukone! Muutama vuosi sitten sain nautiskella alituisesta käsin tiskaamisesta.. Se se vasta raastavaa oliki. Luulen, että rakastan reissaamista osittain siitä syystä, että sillon ei tarvi huolehtia mistään arjen askareista tai laskujen maksusta yms. Ihana vaan asua autossa ja syödä yksinkertasesti ja ihmetellä maailmaa.
Missäs me sitten oltiin lomalla, jos ei kotona?
Harrastettiin kotimaan matkailua. Ensimmäinen etappi oli Ruisrock, josta sit jatkettiin Saloa kohti ja Teijon ruukkikyliin. Aika moni on tässä vaiheessa varmaan kuullu jo Mathildedalista, ns. ”hipsterikylästä”. Mikä siitä tekee hipsterin, on kai erityisesti Siiri Nordinin omistama kyläravintola Terho, jossa on myynnissä itsejauhettua kahvia ja kesäisin eri esiintyjiä, kuten Olavi Uusivirta. Toki Mathildedalissa, tai ”Matildassa”, on myös muutenkin paljon paikallista käsityötä. Esimerkiksi olutpanimo, leipomo, suklaapuoti, lankakehräämö jne. Olin lukenu kyseisestä kylästä jo viime kesänä, ja mun kaveri on ollut siellä parina kesänä ja suositteli paikkaa, joten päätettiin nyt sitten mennä, kun mahdollisuus oli.
Itseasiassa voisinkin kirjoittaa koko postauksen pelkästään kyseisestä reissusta.. En ollut, ainakaan aikuisiällä, käynyt ikinä Salon seudulla tai Varsinais-Suomessa, jos Turkua ei lasketa. Ja olin kyllä yllättynyt siitä, kuinka vihreää ja vehreää siellä oli. Salo kaupunkina muistutti mua eräästä Australian pikkukaupungista puustoineen ja ihmisineen. Salossa oli tosi paljon jalankulkijoita ja ilmeisesti siellä on vilkas torielämä ja kesäisin kiva iltatori torstaisin.
Mikä oli parasta Salon seudulla, kansallispuistot. Ja Teijossa nimenomaan Teijon kansallispuisto. Me käytiin kiertää Totin luontopolku (1,3 km) ja Sahajärven kierros 8,8 km. Oltiin vaan kaks päivää niin ei ehtiny enempää, mutta olis kai tuolla ollu vaikka kuinka monta reittiä.
Sahajärven kierroksella on vetolossi, joka on kokemisen arvoinen. Tosin yllättävän raskaskin vetää, erityisesti, jos on yhtä huono tuuri ku meillä, että kaks kertaa jouduttiin vetämään se tyhjänä vastarannalta.
Majoitussuositus: Villa Seaview
Oltiin Teijossa yötä paikassa nimeltä Villa Seaview. Ja voin kyllä suositella kyseistä paikkaa! Ihana, ehkä vois sanoa aika luksus villa, jossa ihana spa-osasto porealtaineen ja saunoineen/höyryhuoneineen ja merinäköaloineen. Paikan pitäjä Stina oli ihanan avulias ja joka aamu aamupalalla oli tuoreita sämpylöitä tarjolla yhteisessä aamupalapöydässä. Villalta oli lyhyt kävelymatka Teijon ruukkikylään, jossa oli taidetta, kahvila, ravintola ja sympaattinen harjakauppa. Kävellen pääsi helposti myös noille luontopoluille, joissa käytiin. Majoituksena tää paikka oli ehkä eurooppalaistyylinen, eli huoneita ei ollu montaa ja kaikkien vieraiden kanssa pysty juttelemaan mukavia yhteisissä tiloissa ja tosiaan aamupalapöydässä oltiin myös saman pöydän ääressä. Hinta ja laatu oli kohdillaan!
Kirjottelen toisella kertaa enemmän meidän Pohjois-Suomen kesälomakohteista. Seuraavaa postausta odotellessa voit lukea meidän keväällä tehdystä Islannin reissusta täältä!
