Kahdet bikinit ja yhdet villasukat: eli mitä pakkasin mukaan puolen vuoden reissulle?

SAM_1756.jpg

SAM_1765.jpg

SAM_1767.jpg

Mitä pakata mukaan yli viiden kuukauden reissulle? Niitä must have tavaroita tuntuu olevan yllättävän paljon. ”No tää paita on kyllä pakko, mites nää kengät, tarviin myös kasapäin kirjoja”. Ennen Valenciaan tuloa olin muutaman päivän Helsingissä, joten pakkasin reissukamat reippaasti ennen lähtöäni. Helsinkiin karsin niin paljon tavaraa kuin oli mahdollista, mutta kuinkas kävikään? Sunnuntai-illalla äidin ja isän matkaan lähti vielä kaksi kasillista tavaraa. Matkalaukussa oli kyllä tilaa, mutta 23 kiloa täyttyy kuin tyhjästä. 

 

MITÄ PAKKASIN MUKAAN 

Olin päättänyt, etten ota mukaan kahta matkalaukkua, vaan ainoastaan yhden. Yhden ison matkalaukun ja reilumman kokoisen repun. Painorajoitusten vuoksi reppuni painoi suurin piirtein 12 kiloa, koska laitoin sinne painavimmat mukaan ottamani tavarat: kirjat. Pakkasin kirjoja mukaan melko paljon, koska pidän lukemisesta, mutta myös siksi, että tiesin etten tule löytämään täältä englanninkielisiä, saati suomenkielisiä kirjoja. 

Kirjojen lisäksi minulla on mukanani tietysti kasapäin vaatteita. Elokuun loppupuolella lämpötila Suomessa oli palannut jo tuttuun ja turvalliseen +-15 asteeseen, joten en pakannut mukaani vain kesävaatteita. Mitä vaatteita oikeasti pakkasin mukaan?

  • 5 kengät: juoksukengät, nahkaiset tennarit, sandaalit, nappikset ja varvastossa
  • 3 takkia: farkkutakin, trenssin ja sadetakin
  • 5 housut: kahdet farkut, kahdet ”suorat housut” sekä tuuli/sadehousut 
  • farkkusortsit ja farkkuhameen
  • 11 paitaa: 6 t-paitaa, 4 pitkähihaista ja 2 toppia (noin puolet juhlavampia, puolet enemmän arkisia)
  • 2 neuletta
  • kahdet bikinit
  • yhden sortsihaalarin 
  • yöpuvun
  • villasukat ja futissukat
  • kahdet hanskat ja yhden huivin 
  • urheiluvaatteita: 2 housut, sortsit, 3 paitaa, 2 pitkähihaista ja kompressiosäärystimet

Ainoa asia, jota en ole tainnut kertaakaan käyttää on nappikset. Ajattelin, että olisin voinut jatkaa pelaamista täällä, mutta kun ystävämme kanssa selvitimme asiaa, oli joukkueet jo kasattu. Nahkaisten tennareiden mukaan ottaminen ei myöskään ollut välkyimpiä hetkiäni: ne eivät toimineetkaan täällä syyskuun hiostavassa ilmassa yhtä hyvin kuin Suomessa. 

T-paidat, kaikki pitkät housut sekä topit ovat olleet kovassa käytössä. Lämpimimpien säiden aikaan farkkuhame ja farkkusortsit tulivat nekin tarpeen. Sortsit kokivat kuitenkin surullisen kohtalon roadtripillämme, josta voit lukea lisää täältä: https://www.lily.fi/blogit/pilvilinnoissa/tien-paalla. Ilmat vaihtuivat kuitenkin samaan aikaan asteen viileämpään, joten sortsien hajoaminen ei olisi voinut tulla parempaan aikaan. 

Vaatteiden ja kirjojen lisäksi pakkasin mukaan muutaman pienen laukun, marimekon repun, silkkisen makuupussin sekä muutamia meikki- ja hiusjuttuja. 

 

MITÄ OLEN OSTANUT

Kuten sanottu, lämpötila Valenciassa oli tänne saapuessani noin tuplat Suomeen verrattuna. Pärjäsin ihan hyvin mukaan ottamillani hihattomilla siihen asti, kunnes koulu alkoi. Koska täällä sisätiloissa lämpötila usein on suunnilleen sama kuin ulkona, luennoilla iski hiki, eikä helpotusta näkynyt. Tästä syystä kaksi toppiani ja hihaton haalarini eivät kestäneet juurikaan enempää kuin yhden päivän käyttöä. Ostinkin lämpimien säiden aikaan kaksi toppia lisää sekä hihattoman neulemekon. Ensimmäisellä viikolla ostin myös uudet, kävelyyn paremmin soveltuvat tennarit sekä syyskuun lopussa birkenstockin sandaalit.  Lisäksi oon ostanut yhdet urheilusortsit sekä meidän koulun logolla varustetun urheilupaidan.

Muutama viikko sitten täällä alkoi ilma viilentyä, ja huomasin, että toisessa mukaani ottamistani neuleista oli reikä. Olin suunnitellut cashmere-neuleen ostoa täältä siitä asti, kun ensimmäisellä viikolla törmäsin hyllylliseen niitä vaatekaupassa. Noin puolitoista kuukautta myöhemmin ostin kamelin värisen cashmere-neuleen, sekä neulaa ja lankaa aikomuksenani yrittää korjata mukaan ottamani neule.   Lisäksi tällä viikolla hankin täysnahkaiset nilkkurit, shopper-mallisen laukun ja harmaan, hieman paksumman neuleen. Tällä hetkellä ostoslistallani on pipo ja lämpimämpi yöpuku. 

 

TÄRKEIMMÄT

Yleisellä tasolla olen pärjännyt melko hyvin mukaani pakkaamillani tavaroilla, mutta pakkausvinkiksi nostaisin ehdottomasti hyvät kävelykengät, jotka kestävät myös lämpimämpää säätä sekä sadevaatteet, vähintäänkin sadetakin. Täällä ainakin sadekuurot ovat sen verran kovia suomalaisiin verrattuna, ettei pelkällä sateenvarjolla pitkälle pötkitä. 

Yksi parhaista päätöksistäni oli ottaa pienemmän matkalaukun sijasta mukaan kuvissakin näkyvä Haglöfsin reilun kokoinen reppu. Reppu on ollut mulla mukana pienillä, muutaman päivän reissuilla ja on ollut niillä korvaamaton. Sinne mahtuu hyvin muutamat vaihtovaatteet, tietokone, meikkipussi sekä kirja. Lisäksi selkäpuolella olevaan verkkoon saa askarreltua mukaan vaikka toiset kengät. 

Toisesta must-have jutusta iso kiitos iskälle! Olin ajatellut pakkaavani mukaan makuupussin, mutta realistisuuden nimissä se ei olisi millään muotoa mahtunut matkalaukkuuni. Isäni antoikin sen sijaan mukaani silkkisen makuupussin, joka vei matkalaukusta tilaa noin silmälasikotelon verran. Makuupussi on vähän niin kuin olisi omat lakanat mukana: esimerkiksi Barcelonaan olisin joutunut jollain keinolla raijaamaan lakanat mukaani ilman tätä pussukkaa. 

Molemmat näistäkin joutuvat kuitenkin ensi viikolla koetukselle, sillä lähden ensi viikolla Ranskaan! Epäilen että naurettavan halpaan lentolippuuni ei sisälly edes repun kokoinen matkatavara, joten käydyn käyttämään jonkun verran kekseliäisyyttä. Jos ranskalainen eristämisen taso on mitään espanjalaiseen verrattuna, ei silkkimakuupussinikaan tule enää riittämään. Ehkä kuulette ensi viikolla lisää siitä kuinka onnistuin mahduttamaan neljän päivän tavarat noin 14 litran kokoiseen kassiin ja miten matkalla muuten pärjäsin! 

PS. Myös villasukat ovat olleet korvaamattomat aseet kylmiä lattioita ja öitä vastaan! 

 

kulttuuri matkat

Opiskelusta

SAM_0917.jpg

SAM_1716.jpg

Muutama viikko sitten minulta kysyttiin, että opiskelenko täällä Espanjassa ollenkaan. Kyllä opiskelen! Itseasiassa tällä viikolla on tuntunut siltä, etten täällä muuta teekään. Mulla oli siis tällä viikolla ensimmäinen tentti, ja samaan viikkoon osui myös kaiken maailman pakolliset labrat ja harjoitukset. 

Suurin ero täällä ja Suomessa opiskeluun on se, että opiskelen täällä aivan eri ainetta. Suomessa opiskelen siis rakennustekniikkaa, mutta koska täällä rakentaminen on, noh, vähän eritasoista, niin ajattelin etten hyödy rakentamisen opiskelusta täällä juurikaan. Siksi päätinkin lähteä opiskelemaan tuotantotaloutta, jota aion Suomessakin valita sivuaineekseni. 

Kurssieni valinta meni jotakuinkin näin: rastitin kurssihakuni kriteereiksi ”syksy 2018” ja ”englannin kielinen” ja valitsin sokkona kaikki kurssit, jotka löysin. Kuten edellisessä tekstissä kerroin, aluksi kurssien kanssa olikin hieman hankaluuksia, mutta nyt olen saanut kaikki järjestykseen. Tällä hetkellä käyn täällä yhteensä viittä kurssia, eli noin samaa määrää kuin Suomessa. Hyvin vapaasti suomennettuna kurssit on ”liiketoiminnan johtaminen”, ”liiketoimintaorganisaation perusteet”, ”rekrytointitaidot” ja ”teollisuuden instrumentointi ja valvonta”. Viides kurssi on espanjan kurssi. Kaksi ensimmäistä kurssia, jotka liittyvät liiketoimintaan, ovat melko tavallisia kursseja. Ei täysin käsien heiluttelua, mutta ei mitään rakenteiden mekaniikkaakaan. Sen sijaan rekrytointitaidot-kurssi on kuin tehty vaihto-oppilaille: yksi luento viikossa, eikä tenttiä; ainoastaan yksi esitelmä, jonka itse olen jo pitänyt. (Eli yksi kurssi jo käytännössä läpäisty!) 

Teollisuuden instrumentointi ja valvonta kurssi sen sijaan on kursseistani varmaankin vaikein ja monimutkaisin. Kurssi ei myöskään vastaa sitä mielikuvaa, jonka siitä aluksi sain, vaan sisältö liittyy lähinnä automaatioon, erilaisiin sensoreihin ja teollisiin prosesseihin. Ikään kuin se, että yksi osa kurssia on Matlabilla tehtävä tentti, ei olisi tarpeeksi, on kurssista puolet espanjaksi. Aihe ei ole minulle ennestään lainkaan tuttu, joten täytyy vain kääntää luentodioja ahkerasti ja koittaa oppia niin paljon kuin mahdollista. 

Yleisesti opiskelu on melko samanlaista kuin Suomessa; luentoja on noin 1-2 viikossa, eikä niille osallistuminen ole pakollista. Kuitenkin lähes jokaiseen kurssiin sisältyy tentin lisäksi muutakin pakollista, mikä taas eroaa Suomessa käymistäni kursseista. Kursseihin saattaa sisältyä esimerkiksi pakollisia harjoituksia, muutamia pakollisia luentoharjoituksia, esitelmiä tai seminaareja. 

Harjoituksiin osallistuminen ja niissä käyminen ei sinänsä ole kovin raskasta, kunhan löytää tiedon siitä missä ja milloin pitää missäkin olla. Kuten viimeviikolla kerroin, tämä ei ole järjestelmällisimpiä maita, eikä esimerkiksi luentojen huomaamatta skippaaminen ole täysin mahdotonta.

Kannattaa myös varmistaa, onko pakollisiin osuuksiin etukäteistehtäviä; ne otetaan täällä hyvin tosissaan. Tiistaina minulla oli juuri Matlab-kurssin espanjankielinen harjoitus. Toisessa harjoituksessa tätä ennen meille selvisi, että harjoitusta ennen on vastattava muutamaan kysymykseen. Tämä kuulosti minun korvaani siltä, että kirjoitat muutaman vastauksen vihkoosi tai valmistaudut vastaamaan kysymyksiin lukemasi perusteella. Ystävilläni oli toinen harjoitus vielä näiden kahden välissä, joten lupasin kirjoittaa aiheesta sen minkä ehtisin. 

Lähdin nopealle lounaalle, kun ystäväni lähetti kuvat espanjalaisen ryhmän vastaavasta ”etukäteistehtävästä”. Nopea lounaani muuttui entistä nopeammaksi, kun tajusin että espanjalaiset olivat valmistelleet etukäteen noin 4-5 sivuisen raportin aiheesta. Siirryin kirjastoon ja käänsin teoriaa espanjasta englanniksi, englannista osan suomeksi, googletin sormet sauhuten sitä, mikä käynnistää auton airbag mekanismin ja mitä osia siihen liittyy. Sain hädin tuskin kasaan 2-3 sivua, mutta ilmeisesti vaihto-oppilaiden ei ole pakollista tehdä ennakkotehtäviä ollenkaan. Pärjäsimme itse harjoituksessa  kuitenkin kohtalaisen hyvin, vaikka minulla ei ole harmainta aavistustakaan siitä vastasinko tunnin lopussa järjestettävässä tentissä yhteenkään kysymykseen oikein. 

Maanantaina järjestetty tentti oli hyvin samankaltainen, kuin se olisi saattanut Suomessa olla; ensimmäisessä osassa 40 monivalintakysymystä ja toisessa muutama laskutehtävä. Joka toiselle jaettiin erilainen tentti, jotta lunttaaminen ei olisi mahdollista. Monivalinnoista sai oikeasta vastauksesta 1 pisteen ja väärästä 1/3 miinuspistettä. Outoa oli se, että tentin toisen osan aikana kurssin opettaja ilmestyi luokkaan, ja häneltä sai kysyä kysymyksiä tenttiin liittyen. Olin niin hämilläni tilanteesta, etten osannut kysyä mitään. (Saksalainen ystäväni sen sijaan otti tilanteesta kaiken hyödyn irti ja sai vastauksia jopa opettajan itse asettamiin ”kompa” kysymyksiin.) 

Vaikka alussa totesin, että viikko on ollut kaikkein raskain, ei tilannetta voi verrata rankkaan kouluviikkoon Suomessa. Suomessa rankka viikko tarkoittaa sitä, että istun koulussa maanantaista lauantaihin 10 tuntia, enkä siltikään saa kaikkea aikaiseksi. Täällä rankka viikko sen sijaan tarkoittaa sitä, että paiskin maanantain ja tiistain töitä ja torstaina suuntaan ainoan luennon jälkeen rannalle. Todennäköisyyslaskenta ja betonirakentaminen saavat siis puolestani hyvillä mielin odottaa ensi syksyyn! 

PS. Sain juuri ensimmäisen tenttini tulokset, ja sain 2,8 pistettä 4,5 pisteestä, joten toistaiseksi täällä sujuu kaiken muun lisäksi koulukin ihan kohtuullisesti! 

PPS. Pahoittelut myös raksakurssiviittauksista niille, joille ne eivät aukea. 

 

 

 

suhteet oma-elama opiskelu