Kirjavinkit ja podcastit talven varalle


Jos ulkona pimeydessä tarpominen ja pihahommat ei jonakin iltana ehkä kiinnostaisikaan, on yhtä hyvä vaihtoehto jäädä sisälle, keittää kuppi teetä ja oikoa jalkoja sohvalle. Siinä sivussa voi tarttua kirjaan tai laittaa podcastin pyörimään taustalle. Yhtä hyvä vaihtoehto on sitoa sukset jalkaan, laittaa napit korville ja lähteä hiihtämään. Itse kuuntelen kirjoja äänikirjasovelluksella lähes aina kun siivoan, teen ruokaa, ajan autoa, lenkkeilen, ulkoilen tai touhuan pihalla. Fyysisen kirjan lukemista harrastan iltaisin ennen nukkumaanmenoa ja olenkin tehnyt sitä nyt entistä useammin, kun päätimme mieheni kanssa, ettei puhelimia selailla enää sängyssä. Olisi ihana ehtiä lukemaan vieläkin enemmän, mutta iltaisin on myös niin paljon kaikkea muuta, mitä haluaisin tehdä, eikä aika vain riitä kaikkeen. Tuo puhelimella vietetty aika on kyllä ihan vihoviimeinen tapa käyttää omaa aikaansa! Ruutuaikaa seuraamalla pysyn vähän perillä siitä, kuinka paljon puhelinta tulee käytettyä ja haluan pitää kulutuksen mahdollisimman vähäisenä. Älypuhelimet ovat mielestäni typerin keksintö, mitä ihmiskunta on saanut aikaan.

Tässä monta hyvää tarinaa, jotka imaisivat minut mukaansa. Se on paljon sanottu, sillä olen niitä tyyppejä, jotka jättävät armotta tylsät kirjat kesken. (Tajusin muuten juuri, että jutun kuvassa ei ole yhtäkään seuraavaksi suosittelemistani kirjoista.)

Suon villi laulu

Kirjoittanut: Delia Owens.   En ollut kuullut tästä kirjasta entuudestaan mitään muuta, kuin mieheni suosituksen, että pitäisin tarinasta. Ja niinhän minä pidin ensimmäisistä luvuista viimeiseen sivuun asti. Kirja vie lukijansa mukanaan syvälle villiin luontoon seuraamaan omantien kulkijana kylillä tunnetun Kya-tytön surullista elämäntarinaa. Kyan lapsuus on täynnä traummaattisia ihmissuhteita perheenjäsenten hylätessä hänet yksi kerrallaan ja hengissä selviytyminen niistä vuosista on pelkkää tuuria. Kauniina nuorena tyttönä Kyaan ovat iskeneet silmänsä kaksi poikaa ja tarinassa kulkevat rinnakkain tapahtumat vuodelta 1969, jolloin toinen näistä löytyy kuolleena palotornin juurelta. Suoalue ja luonto on kuvailtu ihanan yksityiskohtaisesti, jotta sinne pääsee lukiessa itsekin uppoamaan polviaan myöten. Kirja on sekoitus selviytymistä, traumoja, rakkaustarinoita, murhatutkimuksia ja sitä karua ja koskemtaonta luontoa, johon ihminen ei vielä ole ylettänyt näppiensä kanssa sotkemaan. Kyan tarina jäi kutkuttelemaan mieleeni vielä kirjan loputtua ja täytyy myöntää, että nykyään niin käy harvoille kirjoille. Voisin siis lukea tämän kirjan uudestaan ja harmittaa, että kiirehdin sen läpi ensimmäisellä kerralla niin nopeasti.

Viimeisenä pettää sydän

Kirjoittanut: Margaret Atwood. Kun on kyse ahdistavan tulevaisuuskuvan tai tuskanhikeä nostattavan dystopian kirjoittamisesta, on Atwood tässä sarjassa mielestäni ihan kärkikastia. Uusin kirja ei jää Orjattaren varjoon vaan tuo taas uudenlaisen näkokulman fiktiiviselle ihmiskunnan rappeutumiselle. Tarina on kuitenkin hyvin erilainen, kuin Orjattaren. Kirjassa nuori pariskunta on menettänyt niin työnsä kuin asuntonsa monien muiden amerikkalaisten tapaan ja asuvat pienessä autossaan jatkuvasti varuillaan ja turvattomina. Maailmassa tuntuu vallitsevan viidakon lait ja keneenkään ei voi enää luottaa. He pääsevät osallistumaan kuin ihmeen kaupalla yhteiskunnalliseen kokeiluun, jossa heille tarjotaan omakotitalo turvatulta alueelta ja työpaikka. Kokeilun kääntöpuolena, heidän tulee kuitenkin viettää aina vuorokuukausi vankilassa ja joku muu ottaa heidän paikkansa talossa. Asettelu ei ole ihan ongelmaton. Mahtava teos Atwoodilta jälleen kerran.

Sulje silmäsi ja laske kymmeneen

Kirjoittanut: Liane Moriarty. Tykkään kaikista Moriartyn kirjoista ja niiden huikeista juonista, joten tiesin jo kirjan aloittaessani, mitä olisi luvassa. Ellenin ja Patrickin orastavaa uutta suhdetta varjostaa yksi pienen pieni ongelma, nimittäin Patrickin stalkkaava exä, josta hän ei ole kuluneina vuosina päässyt eroon. Lisäksi juonessa ovat mukana Patrickin pieni poika, jonka äiti on kuollut . Ellenin tulisi siis opetella myöskin uusi äitipuolen rooli ennestään lapsettoman elämänsä sijaan ja yrittää pitää suuri uteliaisuutensa exää kohtaan aisoissa. Stalkkeri exä Saskia on myöskin erittäin mielenkiintoinen henkilö ja kirjassa juoni kulkee vuorotellen Ellenin ja Saskian välillä. Saskialla on pakonomainen tarve seurata ja puuttua Patrickin elämään kaikin tavoin ja lopulta homma meneekin aivan sairaaksi. Hän ei kuitenkaan voi itselleen mitään. Nautin yllättävästä tarinasta paljon ja se oli taattua Moriartyn laatua.

Kultahäkki

Kirjoittanut: Camilla Lackberg. Traumaattista lapsuuttaan pakoileva Faye tapaa Jackin, miehen, jonka kaikki naiset haluavat. Avioliitto, lapsi ja asunto Tukholman loistoalueella eivät ihan riita Jackille ja kilttinä vaimona Faye ottaakin vastaan kaiken mitä huonotuulisella, kyllästyneellä ja valittavalla aviomieheltä on hänelle antaa. Eli ei mitään. Tilanne kärjistyy lopulta siihen pisteeseen, että Jack jää omassa aviovuoteessaan kiinni pettämisestä. Siitä alkaa Fayen suuren koston suunnittelu ja toteutus, jota tarinassa seurataan. Kirja antaa valtavaa tyydytystä lukijan kostonhalulle ja sille, miten arasta ja mukautuvasta naisesta muokkautuukin itseään arvostava ja itsenäinen. Naisen kosto on karmiva ja dekkarina nämä kirjat ovat luettavaa, johon itse uppouduin moneksi päiväksi. En ole yleensä dekkarien ystävä, joten se on paljon sanottu. Kirjan jatko-osa Hopeasiivet jatkaa tarinaa siitä, mihin ensimmäinen kirja päättyy ja samat hahmot seikkailevat myös seuraavassa juonessa. Kultahäkki on kuitenkin ehdottomasti parempi.

Aamukahvilla podcast

Podcastissa keskustellaan paljon itseäni kiinnostavista aiheista, kuten luonnosta sekä retkeilystä ja ihan höpistään ihan tavallisesta arjesta. Henriikka Reinmanin ääni on miellyttävän pehmeä ja jokaisessa jaksossa on vaihtuva vieras. Podcast on mukavan tavallinen ja aiheet maanläheisiä.

Puhu muru- podcast

Seksuaaliterapeutti Marja Kihlström avaa ovia erilaisten ihmisten elämään ja aiheet ovat mielenkiintoisia. Ensimmäisellä kaudella miehet ja heidän ajatuksensa ovat pääroolissa. Toisella kaudella aiheet laajenevat ja asiaa löytyy orgasmeista, hyväksymisestä ja kaikenlaisesta rakkaudesta.

Eräloki-podcast

Retkityypeille loistavaa kuunneltavaa. Erälokissa käydään luonto- ja retkeilyteemoja läpi hyvällä naisenergialla. Vinkkejä saa vaikka retkirepun pakkaamiseen, ensimmäiseen vaellusreissuun tai reissubudjetin kasvattamiseen. Tässä on ehdottomasti tämän hetken suosikkipodini, jota kuunnellessa jaksaa körrötellä lumituiskussa töihin.

Koti Kirjat Podcastit

Maailman paras villapaita


Tässä tämä ihanuus vihdoinkin on! Aloitin neulomisen parissa aika tarkkaan vuosi sitten. Kun rohkaistuin siirtymään villasukista -paitoihin, löysin Linka Neumannin upeat norjalaisneuleet. Sieltä löysin heti Alasuq polarin villapaidat ja niiden upeat kuviot. Tiesin heti kirjan avattuani, että tässä on oma unelmieni villapaita ja juuri näissä maanläheisissä väreissä. Siitä alkoi pitkä prosessi, jolloin harjoittelin, tein virheitä ja opin kantapään kautta monta kikkaa villapaitojen neulomisen suhteen. Kun olin vihdoin kerännyt tarpeeksi taitoa ja oppinut muutamia juttuja kantapään kautta, olin valmis neulomaan itselleni tämän ihanuuden.

Villapaita on ollut paras tähän mennessä neulomistani ja käytössä minulla nyt talvipakkasilla päivittäin. Paita on jo huopunut käytössä kauniisti ja en lähde enää retkeilemään ilman sitä. Kuvien lumisessa metsässä paita lämmitti koko reissun ajan. ❤️

Malli on Alasuq polar, jonka olen ennenkin esitellyt täällä kahdessa eri värissä. Tässä ja tässä ovat linkit kahteen edelliseen villapaitaan ja niiden väreihin. Ohje löytyy Norjalaisia villapaitoja kirjasta. Lankana toimii Alafosslopin 100% islantilainen villalanka. Kyseiset värit (erityisesti metsänvihreä) ovat olleet loppu useasta verkkokaupasta jo pidemmän aikaa ja niiden haaliminen paitaa varten oli oma ohjelmanumeronsa, sillä moni innokas neuloja käyttää myös Alafosslopin lankoja. Olen neulonut paidan ihan täysin Linkan ohjeen mukaan koosa M, koska käyttämäni langan merkki on sama kuin ohjeessa. Omasta mielestäni paita on melko reilu ja siksi kannattaa valita yhtä kokoa pienempi malli. Laitan alle paidan värikoodit, joita olen paidassa käyttänyt:

  • Highland green 1230 5kpl
  • Light beige heather 0086 2kpl
  • Navy 0118 1kpl
  • Amber 9971 1kpl

En usko, että tämä jää viimeiseksi 100% villasta tehdyksi neuleeksi ja olenkin jo tiiraillut uusia malleja ja värejä. Instagram on ehdottomasti tässä tapauksessa paras paikka inspiraation etsimiseen ja käytän itse seuraavia hakusanoja #villmarksgenseren #nordkalotten #alasuqpolar. Toki noiden kanssa vain taivas on rajana. 🙂 Seuraava villapaita on jo hihaa vaille valmis ja sitten taidan siirtyä taas vähän enemmän islantilaisneuleisiin ja niiden yksinkertaisiin kuvioihin välillä. Mieheni on pitänyt omaa Nordkalotten-paitaansa niin ahkerasti, että taidan neuloa hänelle seuraavaksi uuden paidan. Minulla on eräs tietty islantilainen malli mielessäni, joka sopisi hänelle hyvin.

Koti Oma elämä DIY