Paska äiti

Nyt riittää söpöily.

Tän päivän läpi tarpominen on ollut ylivoimaista. 

Flunssan paskiaisen riivaama pikku neiti valvotti yöllä.

Koko aamu ja aamupäivä meni haaveillessa omasta sängystä.

Tyttö päiväunille, hengähdys.

Sitten koitti reissu lähikauppaan..

muksujen pyörällä (koska muut taloutemme kulkuneuvot enemmän tai vähemmän epäkunnossa).

Fillarissa vaihteet v*********t koko matkan, lisäksi näytin idiootilta.

Kaupan pihassa olin jo vähän paremmalla mielellä. (Ainoastaan siitä syystä, että puolet reissusta oli takanapäin).

Pyörä lukkoon.. tai sitten ei. Avain juuttui lukkoon. Shit!

Vääntelin ja kääntelin avainta hampaat irvessä. Ei irtoa.

Jos en valmiiksi jo näyttänyt tarpeeksi vajaalta niin viimeistään sitten kun aloin virittelemään pyörääni valelukkoon välttääkseni toisten omaisuutta havittelevat pennut ja muut pyörää alleen tarvitsevat.

Kaupassa pyörin kuin idiootti ilman kauppalappua samalla miettien mitähän hittoa sitä muuta tarvisi kuin kahvimaitoa.

Kaksi ostoskassia käsissäni ulos kaupasta. Pyörä sentään oli tallessa.

Kotimatkalla.. yhä näytin idiootilta. Pieni pyörä, kaksi eripainoista kauppakassia ja tuulen sekoittama hiuspehko.

Kotona. Mieheni sai revittyä avaimen lukosta, joten ei kun käyttöön seuraavallakin ihanalla kauppareissulla!

Nälkä jo pääsi yllättämään. Yksi lempiruuistani riistakäristys. Paitsi kyseinen käristysliha oli yhtä jännettä ja läskinpalaa. Kiitos Kylmänen!

Ulkopuolista ”palautetta” (blogini suoranainen haukkuminen) tekstistäni. Pitäisi ilmeisesti väkisin keksiä mikä on huonosti, ettei valuttelisi tänne pelkkää siirappia.

Olen myös kyseenalainen äiti, koska julkaisin lapseni alastonkuvan netissä. (Edellinen postaus) Ilmeisesti tuon kuvan julkaisun perusteella meitä paskoja äitejä on enemmänkin kuin minä.

Tässä vielä tämä huono päivä jatkuu (ja tiedän ihmisillä suuriakin murheita, mutta saa muakin ottaa päähän!) huonotuulisella äidillä myöskin huonotuulisen ja kiukkuisen tyttären kanssa.

Sen verran siirapin tahmeutta kuitenkin kaipaisin, että liimautuisin kiinni petariimme enkä pääsisi sitä ylös! Saa kaataa vaikka ihan ämpäristä!

 

Ja ei nyt sitten myöskään mitään ällömakeaa kuvaa tähän postaukseen, ei löydy angstikuvia.

 

 

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään

Pieni ilo, suuri hymy

Näin ennen Nukkumatin treffailua ajattelin kertoa mitkä pienet asiat saivat minut ilahtumaan tänään.

Toinen mieheni tytöistä laittoi pari tuntia sitten minun puhelimeeni multimediaviestin, jonka avattuani huomasin siinä olevan pieni tyttäreni (hänen pikkusiskonsa) leikkipeitollaan. Syy miksi tämä niin kovasti sai suuni hymyyn oli se, että tajusin tämän tytön ajattelevan minua silloinkin kun he eivät ole täällä. Ja hetken myös mietin, etten ole hänelle yhdentekevä, koska sillä hetkellä hän mietti haluavansa lähettää minulle tuon kuvan, ilmeisesti ilahduttaakseen tai saadakseen jonkinlaisen kontaktin minuun..

 

Toiseksi tilasin vähän aikaa sitten valokuvia ja sain muutaman niistä tänään postilaatikkoomme. Onhan niitä kaikenlaisia kuvia koneella, mutta rakastan sitä kun valokuvat ovat käsissä. Sitä, että niitä voi hypistellä ja selailla. Mukavampaa antaa vieraillekin valokuvia näytille selailtavaksi, kun näytellä niitä läppäriltä. 

 

20131028_213516.jpg

 

Kummeille ja isovanhemmille teetimme kaikille samanlaisen kuvan tyttärestämme. Kuvaksi valikoitui erittäin ammattitaitoisen tuttavamme ottamista kuvista yksi suosikkimme, jossa tyttö on vain viikon vanha. 

 

 

546859_10151703535963643_1705936067_n.jpg

RAKKAUS!

Suhteet Ystävät ja perhe Mieli Ajattelin tänään