Mun ravitsemussuosituksia!

Tänään Hesari uutisoi THL:n raportista, että juuri kukaan ei syö ravintosuositusten mukaisesti. Suurin osa syö liikaa kovaa rasvaa tai liian vähän pehmeitä rasvoja sekä liikaa suolaa. Lisäksi kasviksia ja kuituja saadaan yleisesti liian vähän.

Viralliset ravitsemussuositukset ovat mun oman ja perheen ruokavalion perusta. Mä tykkään niistä. Ne on simppelit ja perustuvat tutkittuun tietoon. Ainoastaan margariinien kanssa olen vähän ihmeissäni: kun eivät ne kuitenkaan taida kovin terveellisiä olla, kovin prosessoitua ruokaa, mutta toisaalta haluan välttää kovaa rasvaakin. Parempi vaihtoehto on syödä ihan öljyjä: meillä syödään monipuolisesti rypsi-, auringonkukka-, oliivi- ja seesaminsiemenöljyjä.

Uutisen kainalojutussa oli vinkattu, että kun lisää ruisleipää ruokavalioonsa, niin homma helpottuu. Onkohan ihan näin? Leivissä on aika paljon suolaa. Jos syö kuusi pientä palaa päivässä (30 grammaa kukin, suolapitoisuus 1,0%), niin siinä on jo helposti reilu kolmannes päivän suolatarpeesta tyydytetty. Jos syö perusruispaloja, niin 180 grammassa (joka on siis reilut kolme palaa, kun ovat isompia leipiä), niin saa jo 43% päivän suolatarpeesta. Pelkästä leivästä. Lisäksi vielä leivän päälle on helppo laittaa suolaisia päällysteitä (sitä marganiinia, juustoa, leikkeleitä). Ja toisaalta tulee sitä kovaa rasvaakin. Toki voi yrittää etsiä vähäsuolaista leipää, meillä vakioleivistä Fazerin real on sellainen (0,7%), mutta vähissä ne kaupan hyllyillä ovat.

Viljoja voi syödä myös muutenkin: puuroa! Puuro on aivan loistoruoka. Se on lämmintä, mikä on kiva juttu näin talvella, aamuisin ja iltaisin. Meillä ei laiteta suolaa ollenkaan (maistuu kauhealta, kun jossain saa suolattua puuroa!). Ja siihen voi helposti laittaa terveellisiä lisäkkeitä: marjoja pakastimesta ja lapsen puuroon lorautan auringonkukkaöljyä. Toki myös epäterveellisiä, kuten se eräs mies meidän kotona, joka saattaa laittaa lusikkatolkulla mansikkahilloa puuron päälle. 😉

Tuo Alku-puuro tuli viime syksynä yhdeksi meidän lemppariksi (eikä ollut mikään maksettu mainos).

IMG_5300.jpg

 

 

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Liikunta Terveys

Hyvää punaviiniä ilman alkoholia?

Minä en juo alkoholia lainkaan. Jos laitan risottoon viiniä tai lihapataan olutta, niin se on alkoholitonta. Kerran vuodessa ostan viskipullon ja upotan siihen hedelmäkakun hedelmät yön yli muhimaan. Kyseessä on tietenkin sellainen neljän senttilitran viskipullo. Kakusta tulee kyllä taivaallista (söin nytkin melkein yksin koko kakun joulun pyhien aikana…)

Ruoan kanssa joskus kaipaa jotain juhlavampaa juomista. Joskus kaivelen kotona viinilasit vedelle/sihijuomalle, onpahan edes parempi lasi. Ravintolassa olen joskus tilannut karpalomehua veden sijaan, mutta on se kyllä hölmö yhdistelmä ruoan kanssa.

Nyt olen löytänyt alkoholittomia viinejä. Alkoholittomuus on ilmeisesti maailmalla kasvava trendi, ja alkoholittomat viinit alkavat olla kelvollisia. Ei sellaisia takavuosien mehuja.

Meillä oli jouluna ruokavieraita, joille tarjosin kuvan ranskalaista ”punaviininkaltaista juomaa” (vai miten se olikaan muotoiltu etiketissä englanniksi, suomeksi ihan alkoholiton punaviini). Todettiin oikein hyväksi, myös sellaisten suusta, jotka juovat holillisiakin viinejä. Löysin hesarin viiniarvostelustakin tuon ja HS oli antanut 3/5 tähteä. Löysin arvostelusta myös toisen viinin, jota aion kokeilla: Torres Natureo Free Syrah 2013. Se oli saanut neljä tähteä. Tuossa hesarin jutussa oli sanottu, että täysin ilman alkoholia on vaikea tehdä hyvää viiniä, ja näissäkin on siis 0,5% alkoholia. 

IMG_5245.jpg

 

Koti Ruoka ja juoma