Lapsuuden muistot kierrätykseen

Minulla on, tai oli, maailman kaunein posliininukke. Sain sen lapsen ajoululahjaksi, serkkuni ja silloinen paras ystäväni sai samanlaisen mutta erivärisen. Minun oli kauniimpi, vaaleansininen. Kaunein asia mitä osasin kuvitella. Nukke oli suurin aarteeni monta vuotta, sillä oli kunniapaikka sekä leikeissä että myöhemmin hyllynkoristeena.

Viimeiset pari vuosikymmentä nukkeni – Emilia Ulla Katariina muistaakseni – on viettänyt aikaansa pahvilaatikossa vintillä, hyvin pakattuna. Olen availlut neitokaisen laatikkoa aina välillä ja tarkistanut että Ruususen uni jatkuu rauhaisana. Nimet? Emilia, Uuden Kuun Runotyttö. Ullaan ihastuin luettuani varhaisteininä Mika Waltarin Tanssi yli hautojen, joka kertoo Ulrika Möllesvärdin ja tsaari Aleksanteri I:n suhteesta. Katariina? Ei mitään havaintoa, jokin ajatus siinäkin on varmaa ollut takana. Katariina on  minusta edelleenkin erittäin kaunis nimi.

Jokin aika sitten ystävättäreni tytär, pieni ballerina, oli toivonut syntymäpäivälahjaksi samanlaista nukkea kuin Mariella on Pähkinänsärkijässä. Niinpä päätin, että minun Emiliastani saisi tulla pikku ballerinan Gertrude. Rakastan Pähkinänsärkijää, olen ehtinyt nähdä sen vuosien varrella monta kertaa eri versioina ja voin sanoa, että siitä ei klassinen baletti enää viihdyttävämmäksi tule.

Kaivoin nuken esiin vintiltä ja paikkasin ja puunasin vanhaa neitiä parhaani mukaan. Ompelin jalan kuntoon ja vaihdoin tyllialushameen kuivaksi kovettuneen vyötärönauhan. Mekon tahroihin, jotka olin aivan unohtanut, en uskaltnut lähteä koskemaan. Lahjansaajan äiti voinee kokeilla niihin tahranpoistoainetta tarvittaessa. Emilia Ulla Katariina käärittiin silkkipaperiin ja sanomalehtiin ja lähetettiin takaisin synnyinmaahansa Suomeen.

Toivottavasti lahjansaaja ei välitä vanhan nuken kuluneista kohdista vaan antaa mielikuvituksen lentää! TÄmä nukke on käynyt läpi monet leikit ja ollut yhtä aito Tuhkimo, Lumikki kuin Aurorakin 🙂 On mukava ajatella, että joku toinen voi saada nukestani yhtä paljon iloa kuin minä aikanani. Jos ei, niin ainahan lahjan voi antaa eteenpäin. Yritän parhaani mukaan olla vähemmän sentimentaalinen ja enemmän käytännöllinen ja antelias.

Screen Shot 2016-11-21 at 01.19.20.png

 

Suhteet Ystävät ja perhe Ajattelin tänään

Parisuhteen(i) hyvinvointi

En lue pahemmin Kauneus&Terveys-lehteä, en ole koskaan tainnut ostaa sitä. Joskus selaillut kaverin luona, saanut mukaani äidin luota. Yleensä vanhoja lehtiä mutta mikäs siitä! Olen kuitenkin selaillut nettiversiota melko tiheään viime aikoina ja monet jutut ovat osuneet. En jaksa laihdutus- ja kuntojuttuja mutta muutakin tuntuu tästä lehdestä löytyvän runsain mitoin. Viimeisin löytöni koskee parisuhdetta uuden vuoden 2017 kynnyksellä ja voin sanoa sekä itseni että mieheni puolesta että artikkeli osui ja upposi.

Ohjeet lienevät peruskamaa. Kosketa, katso silmiin ja vietä aikaa yhdessä. Vietä siis aikaa puolisosi kanssa, nauti yhteisestä ajasta ja anna jotain itsestäsi. Minä olen yhdessä mieheni kanssa, koska hän on  se ihminen maailmassa, jonka kanssa vietän aikaa aina kaikkein mieluiten. Oma aika kunniaan, mutta miksi olla parisuhteessa jos parasta mitä tiedät, ei ole yhteinen aika?

Seuraava ohje on jaa vastuuta. Niinpä. Tämä ohje osuu etenkin naislukijoihin. Minullakin on taipumuksena tehdä liikaa, kahmia kotihommia ja huokailla väsymystä jälkikäteen, odottaen kiitosta mitään aavistamattomalta puolisolta. Anna olla, avaa ennemmin pullo viiniä, laita suosikkilista Spotifyista soimaan ja ryhdy tiskaamaan. Pistä mies imurin varteen, mielellään ilman paitaa (ja tästä päästäänkin suoraan seuraavaan kohtaan).

Pidä itseäsi ihanana, harrasta enemmän seksiä. Juu, tee niin. Tulee paljon parempi fiilis. Ilmainen, vaivaton, nopea endorfiinihumala. Älä edes mieti itsesi ihanuutta, sinä OLET ihana! Ja mitä todennäköisimmin olet vielä paljon ihanampi puolisosi mielestä.

Hyvä artikkeli, kiitos K&T.

IMG_4767.JPG

 

Suhteet Rakkaus Syvällistä