Jos jokin on helpompaa koirien kanssa, mitä sairastamiseen tulee, niin oksentaminen. Ei, itse oksentaminen ei todellakaan ole mikään antoisan auvoisa tapahtuma. Itse asiassa se kökiminen on todella kammottavaa, koko koira menee kaarelle ja kuuluu sellaisia puklautusääniä hyvä tovi ennenkuin päästään itse asiaan. Ja sitten kun se itse asia on tehty, niin sehän sitten yritetään yleensä myös itse siivota = syödä pois eli tässä vaiheessa ihmisavustajalta vaaditaan nopeutta. Oksennus ei myöskään tule koskaan yhdellä ja samalla kerralla, vaan sitä työstetään huolella. Esimerkiksi meillä viime yönä 13 kertaa.

Nyt sitten siihen positiiviseen, eli koira laattasi puolenyön ja kahden, kolmen välillä 13 kertaa. Nukahti sitten, niin minäkin sillä olin aivan rättipoikki paitsi huolesta niin kaikesta siitä siivoamisesta ja keskellä yötä hereillä kuppaamisesta. Oksentelu siis loppui kuin seinään JA klo 5.30 koira oli taas aivan normaalisti hereillä, haluamassa aamupisulle jonka jälkeen maistuikin ruoka ilman mitään ongelmia. Todellinen hetkessäeläjä tuo nelijalkainen siis, kun vatsavaivat ovat ohi, ne ovat ohi ja aurinko paistaa taas. Melkoinen toipumiskyky 🙂 Minä sen sijaan olen näin iltapäivällä edelleenin ihan räytynyt yöllisestä kukkuloinnista ja tarvitsisin pahasti iltapäivätirsat… Tekemistä vain riittäisi, joten päiväunet saanee unohtaa (toisin kuin koira, jolle usean tunnin iltapäiväunoset ikäänkuin kuuluvat työnkuvaan).

Toivottavasti näitä ylläreitä ei nyt tulee enää useampia. Tulehdusarvot, maksa- ja munuaisarvot katsottiin viime viikolla kun käytiin eläinlääkärissä kuumeen takia. Haima-arvoja ei katsottu, kun niissä kestää 24 h mutta nyt mietin, pitäisikön nekin katsoa. Haimatulehdus voisi aiheuttaa tällaisia oireita, kuumetta, ripulia, oksentelua, syömättömyyttä… Tosin yleensä kaikkea yhtä aikaa. Haimatulehdus olisi kurja juttu, mutta hoidettavissa ja helpompi hoitaa jos ei ole ehtinyt mennä krooniseksi.

Täytyy tarkkailla ja seuraavan poikkeaman kohdalla mennä taas eläinlääkäriin lisäkokeita varten.