Imetystissit, osa 3

En suunnitellut kertovani imetystisseistä blogissa. Enkä varsinkaan ajatellut kertovani niistä kahdesti. Tuntuu silti, että imetystissien taival pitää saada päätökseen nyt, kun imetyksen lopettamisesta on kulunut jo useampi kuukausi.

Kuten joku viisas ja kokeneempi mainitsi kommentissaan, rinnat palautuivat hieman imetyksen lopettamisen jälkeen. Iho ei tunnu enää ollenkaan niin löysältä. Olen päässyt takaisin hair up, bra off -moodiin ja olen vihdoin voinut nukkua ilman paitaa. Jos Frida näkee minut ilman paitaa, hän yleensä haluaa paristi tökkiä nännejä, mutta silloinkin kiinnostavin kohde on napani. En myöskään koe, että rintani olisivat tuhoutuneet imetyksestä. Asiat ovat siis ihan hyvin.

Lukuunottamatta yhtä pientä, mutta epämiellyttävää seikkaa. Toinen rintani tulee usein ulos liiveistä, kun kumarrun alas.

Toisessa osassa kerroin käyttäväni imetysliivejä vielä imetyksen lopettamisen jälkeenkin. Ne olivat isoja, eivätkä tukeneet ollenkaan, mutta olin liian laiska ja epävarma liiviostoksille. (Toisin sanoen käytin rahat muuhun.) Luulin, että odottaisin innolla uusien liivien ostoa raskaus- ja imetysajan jälkeen, mutta en vain saanut aikaiseksi. Onneksi kaapista sentään löytyi ennen raskautta ostettuja, pieneksi jääneitä rimpulaliivejä, jotka nyt olivatkin sopivampia kuin koskaan aikaisemmin. Rimpulaliiveillä tarkoitan toppaamattomia liivejä kaarituella tai ilman. Kevyen olemattomia päällä. Kävelin sattumalta Sokoksen alusvaateosaston läpi ja huomasin Calvin Kleinin toppaamattomat ja kaarituettomat liivit alessa. Ne olivat aivan ihanat päällä. Aivan toista, kuin halpismerkkien vastaavat. Myyjä muistutti minua ystävällisesti erittäin tukevista liiveistä imetyksen jälkeen. Niitä pitäisi pitää jatkuvasti. Myös kotona!

En voi sanoa olleeni yllättynyt, mutta hieman pettynyt kuitenkin. Joku sanoi ääneen sen, minkä omassa mielessäni olin hiljentänyt. Myyjä oli ystävällinen ja vakuuttava, ja sai minut miettimään asiaa. Nyt olisi (tai ehkä oli jo) se hetki, kun minun todella pitäisi välittää rintojeni ulkonäöstä. 

Toistaiseksi olen päättänyt olla välittämättä. En ole valmis luopumaan vapauden tunteesta, jonka juuri olen sain takaisin. Edes riipputissien uhalla. 

 

liivit.png

 

 

Aiemmat osat:

Imetystissit

Imetystissit, osa 2

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

Suhteet Oma elämä Hyvä olo Raskaus ja synnytys

Ensimmäinen viikko uutta arkea lukuina

Hoitovapaan loppuessa ja uuden työ- ja päiväkotiarjen koittaessa olo oli haikea, mutta myös toiveikas ja jopa innostunut. Olin varautunut haastavaan alkuun päiväkodissa ja uudenlaisessa aikatauluttamisessa. Lopulta kovimmat vastoinkäymiset tulivatkin aivan odottamattomista suunnista. Niitä voidaan tarkastella myöhemmin, mutta tutustutaan viikkoon ensin lukuina.

 

Fridan ensimmäinen päiväkotiviikko näytti tältä:

3 päiväkotipäivää. 

2 sairaspäivää

1 iloinen sairaspäivä mummun kanssa

3 sydäntäsärkevää itkukohtausta päiväkotiin jätettäessä

0 itkukohtausta haettaessa

1 uusi sana (jonka merkitystä emme tiedä)

2 likavaatepussia paluupostina päiväkodista

1 päiväkotiin hävinnyt pehmopupu (joka tosin löytyi myöhemmin)

 

ekaviikko3.png

ekaviikko2.png

2 tuntia toimistoapulaisena  /  1 maailman parhaimmat tarhatossut

 

Minun ensimmäinen työviikko:

4 työpäivää

1 kotipäivä sairaan lapsen kanssa

1 työmatkapäivä

1 itkukohtaus päiväkodista lähtiessä

759 juoksuaskelta joko päiväkotiin tai töihin

27 kertaa upea tunne olla taas vaikuttamassa, tukemassa ja kehittämässä

1 tyhjennetty sähköposti, joka ei ollut enää vuoteen ottanut vastaan uusia viestejä

1 konkreettinen todiste siitä, että olen kasvattanut periksiantamattomuuttani äitiyslomani aikana

1 järkyttävän iso ja vaikea päätös

 

ekaviikko4.png

ekaviikko5.png

2 kertaa katse (ja kamera) ylös  /  1 itkukohtaus siskon olkapäätä vasten keskellä Kiinalaisen Uudenvuoden juhlia

 

 

Lue myös:

Erikoisia vatsaoireita

Hassu muisti kadottaa vuoden

Ulkopuolisuudesta vanhempainvapaalla

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

Perhe Lapset Vanhemmuus Työ