Tag: haaveet

    Ihan kohta on kai kevät, ja pikkuhiljaa lisääntyvä valon määrä sulattaa lunta ja yrittää kuoria minuakin syväjäästä. Tällä kertaa tuntuu, että kerroksia lähtee hieman liikaakin, olen henkisesti ja fyysisesti aivan vereslihalla. Suurimman osan ajasta tuntuu siltä, kuin olisi lääkkeet ottamatta tai jokin muu hätänä. Itketyttää, ihmetyttää ja aivosumu on sellainen, että kokonaisten lauseidenkin […]

Suurella osalla on mielikuva siitä, minkälaisen tulevaisuuden haluaisi, jos saisi valita. Usein ajatukseen liittyy jossittelua aiemmista, ehkä vääriksi koetuista valinnoista tai pientä katkeruutta siitä kokemuksesta, ettei valinnanvaraa tai – mahdollisuutta ollut. Kiistaton tosiasia (”de facto”, kuten superärsyttävä tyyppi eräässä paltsussa toisteli) taitaa olla, että enemmän tulee kaduttua niitä tekemättä jättämisiä kuin tekemisiä. Huonoksi osoittautuneista valinnoistakin […]

Aika rientää, kun on hauskaa, ja kyllä se vaan kuluu vaikka olisi vähän vähemmänkin mukavaa. Tuntuu että tapahtumia on ollut välillä niin paljon, etten ole jaksanut kirjoittaa, ja välillä niin vähän, ettei ole ollut mistä kirjoittaa. Yhtä kaikki, pöytälaatikkoni on ammottanut tyhjyyttään teksteistä jo ties mistä saakka. On tuntunut väärältä tulla edes tunkeilemaan toisten blogeihin, […]

Pidän lämmöstä ja auringossa kimmeltävästä järvimaisemasta, mutta ei minusta kunnon kesäesaa taida saada tekemälläkään. Vieroksun vähäpukeisuutta, olen hävyttömän huono uimaan ja ihoni palaa parissa minuutissa. Nyt kun kesä jo kurkistelee vuosikymmenien kylmimmän toukokuun nurkan takaa, olo tuntuu vieraalta ja vähän viluiselta. Maskien riisuminen työpaikalla ajoittui samaan aikaan talvikamppeiden riisumisen kanssa, joten olo oli aivan erityisen […]

Kello on puolen yön, ihailen, sul on siistii En saa odotella sua ellet nimenomaan pyydä niin (Apokalyptinen) häpeä on läsnä joka hetkessä, mutta sen ohella kamalin ja ehkä toisaalta sitten myös eniten sitä häpeää tuottavin tunnetila on huomionkipeys. Tarkempi termi tälle fiilikselle voisi olla tarvitsevuus. Minulle on jostain käsittämättömästä kiintymyssuhdepulmasta ja yleisestä epävarmuudesta johtuen aina […]

  Pitkästä parisuhteesta erottuani olen omaksunut suht kivuttomasti (who am I kidding, kolmen vuoden yhtäjaksoisen itkemisen jälkeen) yksinelävän identiteetin. Sellaista ihmistä ei ole näköpiiriin tullut, joka olisi tätä statusta horjuttanut. Ainakin yksin asuminen sopii minulle hyvin! Jos ei kuun kierron kanssa kimpassa kasaantuvaa kroonista unikaverin kaipuuta lasketa, tykkään herätä yksin, katsella leffoja yksin, laittaa ruokaa […]

Itse kukin sortuu aika ajoin ajattelemaan olevansa täysin uniikki olento poikkeuksellisine ajatuksineen ja omituisine haaveineen. Kukaan ei ymmärrä, kaikki muut ovat joko paljon fiksumpia tai liian typeriä tajutakseen. Silti ihmiselämä on suurin piirtein aina sitä samaa, ihan pienillä variaatioilla. Vain se, miten toteutamme ja erityisesti sanoitamme toisille ihmisen perusluonteeseen käsikirjoitettuja haluja, tarpeita ja toiveita vaihtelee […]

Ote lipsuu kuin Liukkosella, kaikkea vanhaa romua kumpuaa ulos mielestä. Antiikkia, antiikkia. Olenko tulossa hulluksi, saatana? Välillä on pakko ottaa pienet torkut – tai tortut, luumuhillolla tietysti. Hilloviikot ovat muutenkin käsillä, mikä voi osaltaan selittää vallitsevan sentimentaalisuuden. Vitun verenvuototauti! Tai siis niin, sehän se. Mitä sä pelkäät eniten? Milloin sulla on ollut viimeksi kynnetön olo? […]

  ”Vihaan naisia – Haluan naisen”. Tähän paradoksiin perustuu luetunymmärtämiseni perusteella incel-kulttuuri. Joukko vastoin tahtoaan ilman seksiä eläviä miehiä purkaa somessa epäonneaan, kanavoiden pettymystään parisuhdetilanteeseensa jopa väkivaltafantasioinnin keinoin.  Kun tällaista ajattelua lietsotaan darkwebin pimeimpien kolkkien ohella myös valtamediassa, ollaan  vaarallisilla vesillä.  Tinderin vaikutuksista kommunikaatioon ja ihmissuhteisiin ei voi liikaa kirjoittaa, mutta on myrkyllistä tehdä keskustelusta […]

♠ Keskellä yötä tulen kotiin Ei kukaan odota Halailen tyynyä kun en saa nukutuksi Ja kattelen telkkarii Oottelen hesarii Kaksi viikkoa kättelystä, puoli vuotta pussailusta, vuodenvaihteeseen vielä vähäsen, päänsärystä ei päivääkään. Kaikenlaiset sananlaskut sun muut värssyt käväisevät mielessä, kun miettii marraskuisen illan iloksi tätä naisihmisen elämää. S**tana mikä työmaa! Sitä se on epäilemättä miehillä ja muillakin, […]