Tag: koti

Ihmisen mieltä kuvataan usein talosymboliikalla. Se ei mielestäni oli kovin kaukaa haettua, sillä voihan kotikin olla heijastus henkilön mielentilasta. Siinä missä mielen kellareissa saattaa piillä luurankoja, voi likaa löytyä samalla mitalla ihan konkreettisenkin kellarikopin uumenista. Viime aikoina mediassa on mainittu useampaan otteeseen ”kotihäpeä”, eli kokemus siitä, että oma koti on niin karsea läävä, ettei sinne […]

Lähestyvä keski-ikä on tarjoillut toistaiseksi lähinnä luopumista. Yhtäkkiä peräseinä häämöttää muun muassa oman työsuhteen kannalta. Pysyväksi vakuuteltu virka ehti ilmeisesti tulla ja mennä muutamassa vuodessa. Asuinkaupunkiini jokseenkin juurruttuani pitäisi kiskaista juuret irti ja miettiä jotain ihan muuta oman päänsä menoksi ja henkensä pitimiksi! ”On sun varmasti kurjaa mennä tyhjään kotiin tämän jälkeen”, totesi työtoveri, kun […]

  Koska negatiivista kitinää ja pessimististä puintia on blogi täynnä, ajattelin tällä kertaa keskittyä myönteiseen muisteluun. Sellaista tarjoilevat työhommissa vastaani tulleet kysymyskortit, joiden esittämiin kyssäreihin pyrin vastailemaan parhaani mukaan. Saa nähdä, onnistuko kaivamaan jostain aivolohkostani positiivistakin sanottavaa. 1. NÄMÄ ASIAT OVAT TUONEET ILOA VIIME AIKOINA Huomaan, että heti tekisi mieli alkaa listaamaan, mitkä seikat eivät […]

On sitä ilimoja piellyt jos jonniilaesia. Säästä on kätevä keskustella jos ei halua puhua muusta – ja on se ihan oivallinen lämmittelyteema suunnatessa syvempiinkin aiheisiin. Kiitos ilmastonmuutoksen ja muiden mullistuksien, ei voi tietää sen paremmin päivä – kuin vuositasollakaan, millaisia ilmoja milloinkin pitelee. Aamun ensimmäinen vilkaisu ikkunasta voi tarjoilla lumisen talvi-idyllin tai sitten loskaa kainaloihin […]

Ympäristö vaikuttaa suuresti mielenterveyteen mielentilaan. Ellei eräässä valkoisessa funkkistalossa olisi taannoin tapahtunut tähänastisen elämäni suurin eroprosessi, asustelisin ehkä vieläkin tuossa viehättävässä betonilaatikossa. Pieni portaikko, isot ikkunalaudat, ah niin funktionaaliset säilytystilat! Tuollaisessa talossa tarkoitus sanelee muodon ja siispä jokainen muoto palvelee tarkoitusta. Tänä kesänä olen elänyt säästöbudjetilla, seikkaillen semipienesti. Kolme kaupunkia kierretty kotikontujen ohella, enkä osaa […]

#vainisoäitijutut Kun kevät toi keikat jopa kotikaupunkiin saakka, päätti tämä täti lähteä testaamaan tanssikuntonsa paikalliseen yökerhoon. Esiintymässä oli melko nimekäs yhtye, jonka biisejä löytyy lenkkeilysoittolistaltanikin. Ilmeisesti koronan aikana oli kuitenkin laadittu joku uusi suositus, joka kehottaa alueen geriatrisia milleniaaleja välttämään rapkeikoilla käymistä ja siirtymään maski päässä Juha Tapion konserttiin tai mieluiten kotiin kuuntelemaan kasetilta Finnhitsejä. […]

Koska kännykkä on kasvanut kiinni kouraani kuin kyborgilla, on sen hajoaminen aina pieni maailmanloppu. Silti en koskaan viisastu niin paljon, että investoisin minkään sortin suojalasiin tai vakuutukseen, saati varmuuskopioisin luurin sisälmyksiä varmaan paikkaan. Tällä kertaa varsin hyvä puhelimeni (kiitos vaan tuttavalle suosituksesta – vaikket kestänyt seuraani niin vinkkaamasi puhelin kesti minua melko kiitettävästi :D) kohtasi […]

Lapsuudenkotini sijaitsi perheiden suosiossa olevassa kaupunginosassa, ja tällöin kurottelimme niin lähellä ylempää keskiluokkaa kuin mahdollista, autuaan tietämättömänä, että lama ja hölmöt peliliikkeet veisivät vanhemmilta myöhemmin taloudellisen turvan. Joka tapauksessa kolhon kivitalon korkeat huoneet tarjosivat melko mukavan kasvuympäristön, joskin muistan jo silloin inhonneeni tummasta puusta valmistettuja kalusteita. Lelut piti kerätä päivän päätteeksi aina koriin ja äiti […]

Miltä viime viikko näytti suunnitelmissani – ja mikä olikaan totuus? ♣ MAANANTAI Ideaalitilanne: Uusi upea viikko starttaa! Nousen sängystä reippaasti kellon soidessa ja venyttelen sekä teen muutaman kasvojooga-liikkeen. Juon kaksi lasillista sitruunavettä, nautiskelen smoothieta, täysjyväleivän ja pienen kupillisen kahvia. Pesen ja kosteutan kasvot huolellisesti ja lähden ajoissa kävelemään töihin jotta voin lenkkeillä hieman pidempää reittiä […]

    Mitä esikuva edellä, sitä meikämansikka perässä! Koska kysymyspostauksia ei voi koskaan olla liikaa(?), nappasin tällä kertaa Suttastiinalta tällaisen kysymyspatteriston: Pienenä olin varma, että isona minusta tulee… opettaja. Tämä juonsi juuresta varmaankin vain siitä, että koulutaipaleeni ihan ensimmäisenä vuosina kohdalleni osui ihania opettajia. Myöhemmin asia korjaantui, ja sain kiusakseni vähemmän viehkoja kansankynttilöitä ja sitä myöten […]