Tag: vuorovaikutus

kuva: @dj.hullupillu Minusta on alkanut tuntua, että tällä hetkellä on jotenkin muodikasta olla hirmuisen epäkiinnostunut muista ihmisistä. Tai voi olla, että kukaan ei ole vain kiinnostunut minusta, mutta se on liian kipeä ajatus, joten yleistän kokemukseni itsesuojelun nimissä.:D Olen silleen(kin) outo, että vaikka introvertiksi identifioidunkin, voin aivan hyvin puhua säästä, penskoista, kuunnella vaikka tovin kertomuksia […]

    Ihan kohta on kai kevät, ja pikkuhiljaa lisääntyvä valon määrä sulattaa lunta ja yrittää kuoria minuakin syväjäästä. Tällä kertaa tuntuu, että kerroksia lähtee hieman liikaakin, olen henkisesti ja fyysisesti aivan vereslihalla. Suurimman osan ajasta tuntuu siltä, kuin olisi lääkkeet ottamatta tai jokin muu hätänä. Itketyttää, ihmetyttää ja aivosumu on sellainen, että kokonaisten lauseidenkin […]

Minulla oli tässä hiljattain lounastapaaminen erään henkilön kanssa. Kyseessä oli tukevasti aikuisiässä oleva tyyppi, jolla ei ollut ainakaan mitään näkyviä rajoitteita. Edeltävä disclaimer siitä syystä, että aion morkata hänen ruokatapojaan. Kukapa meistä ei joskus söisi sipsejä sohvalla pyyhkien käsiä housuihinsa, tai itkumättäisi jäätelöä suoraan purkista sillä vauhdilla että sulanut jätski valuu ympäri naamaa ja rinnuksia. […]

Meillä jokaisella on varmaankin jonkinlainen pimeä tai vähintäänkin vähän ikävämpi puoli, jonka ei soisi tulevan esiin turhan usein. Kutsumme erään kollegani kanssa tätä ”Pahaksi kaksoseksi”. Kauhuelokuvien ystävänä minua viehättää ajatus sellaisesta satunnaisia luunpaloja, sotkuisia raajoja ja karvatuppoja sisältävästä siamilaisesta kaksosesta, joka roikkuu mukana selkäpuolella. No, ei hirviöistä sen enempää, mutta minun pimeä puoleni on satavarmasti […]

    ”Ulkopuolisuus on viime kädessä meitä kaikkia yhdistävä kokemus, joka kertoo ihmisen tarpeesta yhteyteen.”, kirjoittaa aihetta niin ammatillisesta kuin omakohtaisestakin näkökulmasta pohtinut psykoterapeutti Emilia Kujala. Herkkänä tyyppinä koen katkokset yhteydessä erityisen kivuliaina, ja siksi en helposti yhteyttä etsimään hakeudukaan. On suorastaan väkivaltainen kokemus, kun tovin vallinnut henkinen liittyminen toiseen ihmiseen katkeaa ja yhteinen ymmärrys […]

Sinkkuus, yksineläminen, yksinäisyys – kaikki alati kasvavia elämänmuotoja, mutta eivät suinkaan synonyymeja toisilleen. Joskus on tullut toisteltua, että suurin osa ihmisistä elää parisuhteessa tai ainakin kaipaa sellaista, mutta tämän olen jo muuttanut puheissani muotoon suuri osa. Yksin asuvien määrä lähentelee nimittäin jo puolta (n.46 %) suomalaisista, ja itsekin kuulun tähän himpun pienempään puoliskoon väestöstä. Toki […]

Yläasteella luokallani oli kourallinen tyttöjä, joiden lempihuvia oli muun henkisen ja fyysisen väkivallan ohella toisten puheen, ilmeiden ja eleiden matkiminen. Eräänä päivänä he viettivät opettajaa odotellessa aikaa pilkaten luokkatoveriensa nauruääniä. Vaikka olin yleensä heidän lempparikohteensa, pääsin sillä erää pälkähästä sillä, että tytöt totesivat etteivät voi matkia nauruani, koska en naura ikinä. Toteamuksessa oli totta enemmänkin […]

Tiedätkö sen tunteen, kun ei vain jaksa ymmärtää ihmisiä? Ymmärrän ihmisiä niin työssä kuin vapaa-ajallakin, ja toisinaan tulee mitta täyteen. Ei vaan riitä enää ymmärrystä yhtään kellekään tai millekään. Kaikki mitä ihmiset tekevät, tuntuu käsittämättömältä.  Toki tiedän, miten toimii psykopaatti tai millainen on narsisti eli mistä täysin kipeä käyttäytyminen johtuu, mutta sitten kun sellaiset niin […]

Olin pitkään poissa toimistolta ja tuntuu että kaikin puolin tältä planeetalta. Olen viettänyt aikaa ihmetellen vähän elämää ja vähän vähemmän erotiikkaa maalla, merellä, ilmassa,palavereissa, Pieksämäellä ja pääkaupungissa. Palasin työpisteelle parahiksi perjantai 13. päivänä osallistuakseni työyhteisöpäivään, eli kollegaa lainatakseni ”Vitun virkistyspäivään”. Nimi ei viitannut konkreettisesti siihen, että genitaalit saisivat päivässä keväistä piristystä, vaan siihen miten ilolla […]

Minä vuonna valmistuin yliopistosta? Ei mitään hajua. Mitä tapahtui vuonna 2018? En kykene muistamaan. En jaksota elämänvaiheita vuosilukujen vaan ihmisten mukaan ja näen ihmiset tuokiokuvina. Aivokapasiteettini ei aina riitä asettelemaan tapahtumia aivan kronologiseen järjestykseen elämänjanalla, mutta mieleni ja kehoni tallentavat varsin laajalti hetkiä tunteineen ja tuoksuineen. * HUOM: kaikki nimet postauksessa muutettu **** Iskee joka kevät […]