Tänä vuonna voi tosiaankin puhua, että on ollut oikein kunnon talvikelit. On ollut kylmää ja lunta tarpeeksi. Mielestäni tämä on ollut parempi kuin viime talvi, jolloin elettiin puoli vuotta marraskuuta. Lumi on valaissut sopivasti muuten niin pimeää aikaa. Tosin yli 15 asteen pakkasista en oikein välitä.

Helmikuussa olen ollut töissä eikä ole ollut ylimääräisiä vapaita eikä sairaslomiakaan. Helmikuun tili oli ihan ok. Tavanomaista hieman parempi. Siksi en ole ollut niin tiukoilla kuin aina silloin, kun tulee ihan tavallinen tili.

Asuntoasiat ovat edenneet muuton suunnitteluun, mutta taustalla painaa mieltä silti kysymys siitä, kauanko saan asua tulevassa asunnossani. Tämä vie iloa tulevasta muutosta. Mutta ehkä kaikki silti järjestyy.

Helmikuu on ollut myös rakkauden kuukausi. Ehdin käydä treffeillä muutaman kerran sopivasti juuri ennen kuin Suomeen tulee sulkutila. Nyt ei kannata järjestellä treffejä. Mutta kyllä me kestetään se aika yhdessä ja nähdään sitten taas, vaikka minun asunnollani. Halvempaa kuin hotelli. Ja minä kokkaan hyvää herkkuruokaa mussukalle tietenkin.

Mutta nyt alkaa helmikuu olla lopussa ja katson kohti maaliskuuta, joka on viimeinen kuukausi tässä asunnossa ja myös viimeinen kuukausi, kun asun pojan kanssa. Tämä elämänvaihe päättyy ja alkaa uusi yksinelämisen vaihe, johon kuuluu talouden ja kropan kuntoon laittaminen. Huomaa, että ollaan menossa kohti kevättä!

Nähdään!

-Sanna-

Kuva on Pixabaysta!