Tänään ajatuksissa ollut tämä teema. Olen sitä mieltä, että voisin kehittää itsessäni aika montaa asiaa. Ajankohtaisin lienee se, että opettelen ihan täysin olemaan ilmaisematta suuttumustani edes alitajuisesti. Toisaalta tuo ei kyllä ole yhtään järkevää. Senhän tietää jokainen mielenterveystyön ammattilainen. Mielestäni potilaiden kanssa pitää olla hillitty ja hallittu, mutta ei välttämättä esim. työkavereiden kesken. Heille voi mielestäni ilmaista suuttumustaan kunhan ilmaisee asiansa suhteellisen asiallisesti.

Voisin kehittää myös omaa ammatillista osaamistani jollain sopivalla koulutuksella. Mielellään ei mitään kovin kallista kuitenkaan enkä kyllä kuvittele saavani työnantajalta apuja tähän.

Järkevää olisi kehittää myös vapaa-ajan tekemisiäni. Haaveena olisi ma-pe päivätyö, jolloin vapaa-aikaa olisi psykologisesti enemmän. Illat ja viikonloput ehtisi aina tehdä kaikkea hyödyllistä ja kivaa. Voisihan sitä toki kokeilla, miten tuo menisi läpi nykyisellä osastolla. Minun ainaiset aamuvuorot ja viikonloppuvapaat todennäköisesti herättäisivät paheksuntaa. Ihan samoin kuin jos olisin aina iltavuorossa ja kaikki viikonloput töissä.

Nyt ei jaksa miettiä enempää kehittymistä vaan silmät lupsuvat kiinni. Vielä tiskit, hammaspesut ja meditointi.

Hyvää yötä ja nähdään!

-Sanna-