Vihdoin on sunnuntai

Olin tänään aamuvuorossa ja kylläpä tosiaan väsyttää. Oli pimeää, kun lähdin töihin. Ja kun tulin alkuillasta kotiin käytyäni ensin kaupassa oli myös pimeää. Laitoin kotona ledkynttilät palamaan. Kävin suihkussa ja söin. Tämän jälkeen rentoutin itseäni kuuntelemalla kirjaa ja katsomalla televisiota. Nyt kirjoitan tätä blogia. Ja pyykinpesukone tietty pyörii taustalla.

Ihanaa, kun on kaksi vapaapäivää edessä. Saa hetken hengähtää. Ja tietty voi taas tehdä kaikkea kivaa ja hyödyllistä. Tulee nukuttua hieman enemmän ja jumpattuakin ehkä. Ja niin tietty saan olla mieheni kanssa kaksin ihan rauhassa. Se on kivaa.

Tässä väsyneessä tilassa minulla ei kyllä ole mitään kovin ihmeellistä kirjoitettavaa. Toivon, että ensi viikko on parempi kuin tämä viikko. Joskus tuntuu, että ei vaan riitä se, että yrittää parhaansa. Pitäisi aina vain pystyä parempaan. Ja tuntuu, että teet nin tai näin niin aina menee väärinpäin.

Mutta nyt siis nauttimaan mun viikonlopusta!

Nähdään!

-Sanna-