miksi vähemmän on enemmän on hyvä elämän mantra
Kohdatessaan monia yksinkertaisia asioita, on ensimmäinen ajatus usein puute jostakin.
Puute mielihyvästä.
Yksinkertaista ruokaa – puute runsaan ruoan tuomasta mielihyvästä.
Yksinkertainen sisustus – puute kauneuden näkemättömyydestä ympärillä.
Mutta oikeastaan, vasta nähdessään sen tyytyväisen tuossa yksinkertaisessa, vasta tietääkin, mitä tyytyväisyys on.
Kuten Epikuros sanoo:
Se joka ei ole tyytyväinen vähään, ei ole tyytyväinen mihinkään.
Silloin oman rauhansa vuoksi enemmästä on järkevää opetella irti. Sillä milloin enemmän on lopulta tyytyväinen?
Ja jos et ole koskaan tyytyväinen, mitä lopulta olet?
Tyytymätön.
Tyytymättömänä onneton.
Eikä enemmän tule koskaan olemaan tyytyväinen. Se pyytää aina jotakin lisää, vaikka vain vähän.
Vähempään liittyykin myös järjenvastaisuus. Olemalla itse asiassa jotakin vähemmän, on mahdollisuus olla jotakin enemmän.
Lainatakseni Ryan Nicodemusta:
Kuvitelkaa elämää vähemmällä. Vähemmällä tavaraa, sotkua, stressiä ja velkaa sekä tyytymättömyyttä. Elämää vähemmällä häiriöllä. Kuvitelkaa elämää enemmällä. Enemmän aikaa, merkityksellisiä ihmissuhteita, enemmän kasvua, osallistumista ja tyytyväisyyttä.
Enemmän aikaa olla ihan itse, keskittyen olennaisimpaan.
Palaten siihen mielihyvään. Kuinka paljon sitä alun alkaenkaan on syytä uskoa?
Jos minä seuraisin pelkästään mielihyvää, eläisin suklaalla ja rakkauselokuvilla. Mutta ihmistä ei ole luotu seuraamaan pelkästään mielihyvää vaan toimimaan myös tiedostavana ihmisenä.
Jolloin yksilö voikin kysyä vain itseltään: millainen on minulle sopiva määrä seurata tuota mielihyvää?
Mielihyvän ollessa reaktio, jonka haluaa aina vain uudestaan, siten myös kokien levottomuutta
aina yhä uudestaan.
Lue myös:
ajatus kultaisesta keskitiestä
miksi teemme vääriä tekoja, vaikka tiedämme oikeat?
elämä ilman televisiota on tylsää – ja siksi parasta
*