Elämä on kärsimystä – eli kohtuullisuutta buddhalaisittain
Buddhalaisuuden neljä jaloa totuutta ovat:
totuus kärsimyksestä
totuus kärsimyksen alkuperästä
totuus kärsimyksestä irtaantumiseen
totuus kärsimyksestä irtaantumiseen johtavasta tiestä
Tarkoittaen käytännössä sitä, että ensinnäkin ymmärtää elämässä olevan kärsimystä. Elämä on aina jollakin tavalla epätyydyttävää. Kohdaten sen konkreettisesti vaikkapa sairautena tai kuolemana, mutta myös siten, ettei mikään hyväkään ole lopulta pysyvää. Sisältäen kielteiset tunteet yleisestä tyhjyydestä fyysiseen ja henkiseen kärsimykseen.
Jolloin voi löytää myös syyn kärsimykseen. Ihminen ei ole koskaan tyytyväinen, ei koskaan tunne tyydytystä, kun se onni on aina jossakin siellä, missä ei itse ole ja se katoaa sinne päästyään. Tämä syntyy haluista: aistillisuuden halusta, joksikin tulemisen halusta ja lakkaamisen halusta. Perimmäinen syy tähän on tietämättömyys.
Irtautuakseen kärsimyksestä täytyy siis paitsi ymmärtää elämän olevan kärsimystä ja miksi se sitä on, myös tiedostaa, että siitä voi irroittautua vain kun tuo loputon halu ja tietämättömyys voitetaan: ymmärtäen siis nämä neljä jaloa totuutta sekä vapautuen jatkuvasta haluamisesta.
Ja jotta konkreettisesti kärsimyksestä voi irtaantua, tulee buddhalaisuuden mukaan seurata jaloa kahdeksanosaista tietä. Se on polku, jossa on kolme eri vaihetta: etiikka, meditaatio ja viisaus.
Tarkoittaen esimerkiksi rehellisyyttä ja hyväntahtoisuutta, väkivallattomuutta ja kohtuutta aistinautinnoissa, ilman päihteitä, tuottamatta vahinkoa muille. Edistäen oikeita mielentiloja, tietoisuutta itsestä, omista teoista ja mielentiloista sekä myös saavuttaen nuo mielentilat meditaation kautta.
Jolloin lopulta syntyy viisaus, ymmärtäessään totuuden.
Tämän ajatusmallin voi oikeastaan katsoa olevan lähtökohtana kaikenlaiselle minimalismille, yksinkertaistamiselle, millä tavalla oman elämän kohtuullistamista haluaakin nimittää. Kaikkihan perustuu ymmärrykseen kärsimyksistä, mitä monet hyväksi luulleensa asiat itseasiassa sisältääkin, keskiössä usein ollen kaikki maallinen omistaminen ja sen hamuaminen.
Löytäen lopulta sitä hyvää, sitä vapautta, minkä tuosta kärsimyksestä luovuttuaan kohtaa.
Apuna lähteeksi käytetty: kuudesaisti.net – neljä jaloa totuutta on buddhalaisuuden perusta
Viimeksi:
Kolme kaunista – ystävyys, yllätysmenu ja lounasta
Lue myös:
Mitä Epikuros opetti kohtuullisuudesta jo ennen ajanlaskun alkua?
Taas puhutaan suurituloisista – mutta puuttuuko sun elämästä jotakin?