HALUAISITKO HIDASTAA – MUTTA MISTÄ OLET VALMIS LUOPUMAAN?
Jos haluat elää hitaammin, se tarkoittaa, että elämässäsi on tällä hetkellä liikaa jotakin. Mistä olet valmis luopumaan, saadaksesi siihen lisää hitautta?
Ehkä olet miettinyt, että jokin muutos joskus myöhemmin toisi sitä sinulle – sopivampi aika, rikastuminen, kasvu, joku oikea ihminen. Hidastamiseen ei vain oikein sovi se sama kaava kuin aiemmin – että jotakin lisäisi. Rikastumalla aikaa toki saisi, mutta kuinka todennäköistä sellainen on vaikkapa viiden vuoden sisällä?
Jokainen siirretty päivä on poissa siitä elämästä, jota haluaisit elää. Mistä siis luopuisit, elääksesi sitä?
Ehkä enemmästä?
Siis siitä, että haluat koko ajan vain jotakin lisää ja lisää vaikkei mikään lopulta koskaan tyydytäkään?
Syyttävistä äänistä?
Siis siitä riittämättömyyden ansasta, johon se enempikin usein osallistuu?
Tavarapaljoudesta?
Siis siitä stressistä, jatkuvasta järjestelystä, huonommuudentunteista ja siten kuormituksesta?
Tulotasostasi?
Siis ostaisitkin sillä rahalla takaisin sitä omaa aikaasi, vaikka sen tieltä joutuisitkin luopumaan myös enemmästä?
Liiasta määrästä harrastuksia?
Siis suorittamisesta?
Tai ehkä jostakin muusta, mitä keksit? Vastauksen kysymykseen löydät pohtimalla sitä, mikä elämässäsi on kaikkein tärkeintä. Onko tärkeämpää kaikki se mitä nyt on ympärilläsi vai juurikin se, hidastaminen. Ne arvot, mitä se hidastaminen vaalii. Miten voit tukea sitä lisää?
Asettaen ne kuin janaan, jossa seuraavan voi lisätä vasta kun ensimmäinen on löytänyt paikkansa ja tiedät, että uudelle on tilaa.
Muutamia muita keinoja arjen hidastamiseen:
Jos puhelin olisikin vain puhelin?
Onko puhelimen paikka todella jokaisessa hetkessä, tyhjyyttä täyttämässä, osana multitaskausta jotakin toista asiaa tehdessä? Mitä se antaa sinulle? Mitä se vastaavasti vie sinulta?
Ainakin uskalluksen tylsistyä. Mielen kirkastua. Ehkä myös läsnäolon, toisen ihmisen kohtaamisen taitoa. Ja läsnäolon taitoa paitsi muille, myös itselle.
Koko nautinto puhelimen tuomista eduista valuu hukkaan, kun sitä täytyy nähdä, tuntea ja toteuttaa koko ajan. Pulmahan on käytännössä vain opitussa käytösmallissa, sormen huomaamattomassa toimimisessa ennen kuin mielikään sitä edes rekisteröi tai arvioi.
Mitä jos puhelin olisikin vain puhelin ja sovellukset löytyisivät tietokoneelta?
Vahdi ruutuaikaasi tarkasti
Ruutu imee tietoisuutemme ja siirtää tilalle omansa. Lakkaamme ajattelemasta ja ajattelemme ohjautuvasti. Lisäksi sisäistämme kaikkea sitä syötettyä kaavaa, miltä elämän tulisi näyttää. Helposti lakkaamme elämästä omaa elämäämme ja tuijotamme toisten kuviteltua tai todellista sellaista.
Paitsi että ruuduttomuus (tai vähä ruutuisuus) selkeyttää mieltä, se tuo myös arkeen rutkasti aikaa – ja kun siinä on rutkasti aikaa, siinä on vähemmän kiirettä. Mihin tuon ajan haluaisit käyttää?
Uskalla siis välillä tylsistyä
Tylsistyminen tuo sinne oman ajan äärelle. Tylsistyminen luo tilaa ajatuksille, keksinnöille, oivalluksille, jopa luovuudelle. Jollekin sellaiselle, joka ei koskaan pääse ilmenemään, kun koko ajan pitää olla jotakin, koko ajan aivojen käytössä.
Ajoittainen tylsistyminen on mun mielestä aika keskeinen juttu hidastamisessa ja läsnäolossa.
Vapaa-aikaa ilman aikaa
Onko oma-aika aina tekemistä?
Tai paremminkin: onko oma-aika aina etukäteen suunniteltua tekemistä? Kellottamista. Pelkkää rutiinia? Sillä kun meillä on se vapaapäivä, eikö se ole jo etukäteen aika tarkkaan suunniteltu?
Saako ydin silloin puhua, mitä se tarvitsee?
Mun mielestä yksi paras tapa harjoittaa läsnäolevampaa ja hitaampaa arkea on välillä vapaapäivän vietto ilman minkäänlaista aikaa. Herää siis aamulla kun heräät – mutta älä aloita sitä tarkastamalla kelloa. Tietääkö vastaavasti kello monelta kuuluu syödä? Jos tekisikin asioita ilman sitä ja juurikin sitä, mitä sillä hetkellä tuntuu.
Aamu on kaikista tärkeintä
Sillä miten aamunsa aloittaa, on huima merkitys koko loppupäivään, vaikka se sisältäisikin jonkinmoista kiirettä. Hiljentymällä voit virittäytyä läsnäolevammalle taajuudelle heti ensi hetkestä. Noudata siis vähintään herätessäsi ylläolevaa: somettomuutta, ruuduttomuutta, ehkä hiukan tylsistymistä ja hiljaisuutta sekä tapaasi olla luova.
Mun mielestä ihania tapoja aloittaa aamu on tajunnanvirran kirjoittaminen tai esimerkiksi seuraavien kysymyksien pohtiminen:
mitä ajattelet juuri nyt?
miltä sinusta tuntuu juuri nyt?
mistä olet kiitollinen juuri nyt?
Ei multitaskaukselle
Mitä jos käyttäisi somen somena, television televisiona, joisi teen teenä ja söisi ruoan ruokana? Eikä koittaisi risteyttää niitä? Katsoisi sitä telkkaria ja söisi samalla tai lukien somea samalla kun juo teetä. Toinen käytännössä menettää merkityksensä toisen varjossa.
Kokeile tehdä pienimmätkin asiat ihan omana itsenään. Voit myös yrittää keskittyä siihen mitä teet. Miltä ruoka maistuu, miltä tee maistuu, miltä se tuntuu, miltä se saa olosi tuntumaan.
Mikä juuri tänään oli tärkeintä?
Kun joka ilta pysähtyy miettimään, katkoo virtaa, joka vain kuljettaa päivästä toiseen. Silloin kiinnitämme huomiota elämän tärkeimpään asiaan – sen jokaiseen päivään.
Pysähdy siis esimerkiksi viikon ajan päivittäin ja mieti, mikä juuri siinä päivässä oli tärkeintä. Ja jokaisessa päivässähän tulisi olla jotain tärkeää, eikö?
Ei välttämättä tavattoman mielekästä, mutta silti tärkeää.
Viimeksi:
KUINKA PALJON TAVARAA TARVITSET?
Lue myös:
MIKSI VALITSEN YKSINKERTAISTAMISEN – YHÄ UUDELLEEN?
AJAN MÄÄRÄ ON RAJALLINEN – VALITSE SIIS TARKOIN MIHIN SEN HALUAT KÄYTTÄÄ