HÄVIÄVÄN PIENI HETKI MAAILMANKAIKKEUDESSA
Mä mietin aina kun olen keskellä ihmisvirtaa, vaikkapa isomman kaupungin keskustassa tai keskellä liikennettä, että minne nämä kaikki ihmiset ovat menossa.
Jotenkin tuo hetki aina pysäyttää mut tähän hetkeen.
Siis minne me kaikki ollaan koko ajan menossa?
Minne me kaikki ollaan koko ajan liikkeellä?
Tuntien samassa merkityksettömyyttä. Sillä kaikki tämä meneminen on tavallaan niin turhaa. Tavallaan kuitenkin tärkeää, sillä se tekee meidän elämämme. Merkityksettömäksi?
Että siinä merkityksettömyydessään on pakko kulkea jonnekin.
Jolloin on tartuttava niihin, mistä voi löytää hiukan merkitystä. Elämä ilman merkitystä ei ole elämää. Siksi en oikeastaan uskalla edes päästää mieltäni pohtimaan tuota ajatusta enää syvemmin. Se on ne omat jutut, piste.
Sillä eihän sitä voi vain lakata olemasta mitään, todeten, että kun ei tällä millään ole kuitenkaan sen suurempaa merkitystä.
Että elämämme on vain häviävän pieni hetki koko maailmankaikkeudesta. Ehkä viemme ihmiskuntaa jollakin tavalla jonnekin suuntaan ryhmänä (yllättävän levollinen ajatus), mutta juuri sillä omalla elämällä. Hassua kyllä, silti tuo oma elämä on meille kaikkein tärkeintä, mutta tietysti, koska minä ja ihmisen itsekkyys.
Ja silloin, tämän jälkeen, on vaan pysäyttävää seisahtua liikkeestä, katsellen kun muut edelleen menevät. Kuin voisi aistia ajan flown eron.
Mutta.
Löysin myös pienen oivalluksen.
Kaiken ollessa (enemmän ja vähemmän) merkityksetöntä, jäljelle jää lopulta vain tämä hetki.
Jolloin oikeastaan vain tämä hetki tuo sen merkityksen.
Jolloin merkitys tulee oikeastaan siitä, että on olemassa.
Ja voi hyvin, sillä kuka sitä nyt pahaa tahtoisi. Tuohon toki liittyen suuremman mittakaavan asiat, sillä hetki ei lopulta muovaudu vain hetkestä, vaan jatkumosta johon vaikuttaa etenkin mennyt sekä myös hiukan tuleva samoin kuin hyvässä olossakin, mutta silti pohjimmaisena juuri tämä hetki on se, joka jää jäljelle.
Miettien niitä asioita, jotka olen määrittänyt elämässä tärkeimmiksi: vaikkapa yhteyden itseen ja muihin. Nuohan vaativat juuri hetkeä, sillä eihän tuota yhteyttä voi tavoittaa missään muualla
kuin juuri tässä.
Viimeksi:
Lue myös:
EHKÄ ELÄMÄ SAAKIN OLLA VÄHÄN SEKAVAA