KÄÄNNÄ HUOMIO MUISTA ITSEESI
Mun mielestä yksi elämän tärkeimmistä oivalluksista on ollut tieto siitä, että minä elän minussa.
(Missäs muuallakaan?)
Miksi silti keskitämme niin paljon ajatuksiamme muihin, vaikkei loppujen lopuksi niillä olekaan minkäänlaista merkitystä?
Mitä muut ajattelee, mitä muut tekee ja jaksaa tehdä, miltä muut näyttävät. Yrittäen kopioida niitä muita, sivuuttaen itsensä, omat ajatuksensa, haluamisensa ja voimavaransa. Ollakseen niin kuin muut. Tunteakseen itsensä hyväksi niin kuin muut.
Muttei itseään voi tuntea hyväksi ollessaan jokin muu.
Se olo tuntuu täällä, itsessä.
Siksi pitääkin kääntää ne katseet sieltä muista itseen.
Olla vain se kuka on, sillä voi vain olla se, kuka on. Ja ollessaan vain se kuka on, voi olla se paras versio itsestään. Aito itsensä. Ja vielä: ollessaan se aito itsensä, voi itsensä aidosti tuntea myös hyväksi.
Mitä minä jaksan? Mitä minä ajattelen? Mitä minä haluan?
Juuri nyt, tässä.
Viimeksi:
Lue myös: