MITEN YKSINKERTAISTAMINEN ON PARANTANUT ELÄMÄNLAATUANI?
Luopuminen.
Että olen luopunut jatkuvasta yrittämisestä. Yrittämisestä olla jonkunlainen, jollakin tavalla, oikealla tavalla. Koko ajan aina vain paremmin, riittävästi. Mahdollisimman paljas koti, mahdollisimman yksinkertainen arki ja tärkeimpiin asioihin keskittyminen ovat vähentäneet näkymätöntä kuormaa harteilta. Kuormaa, jota ei edes tajua päänsä sisään päästävän. Ajanhukkaa, jonka ei edes tajua kuluttavan aikaa ja energiaa. Mutta jotka kuitenkin tekevät arjesta ihan äärettömän raskasta.
Raskasta, jonka tieltä sivuuttaa elämän pienet yksityiskohdat.
Ne kauniit yksityiskohdat.
Siisti koti, petattu peti, valon tulvinta ikkunoista, kodin jokaisen nurkan olemassaolo. Että näen sen. Sillä ennen sitä tuli viiletettyä päivästä toiseen, näkemättä ja tuntematta mitään. Odottaen huomista, joka tietää jotakin parempaa. Miksi, kun jokaisessa päivässä voi tuntea niin paljon! Elämän muodostuessa sen jokaisesta päivästä, ei koskaan vain huomisesta. Arjen perusasioista, jotka eivät sivuuta huomisen tuloa, mutta jotka rakentavat elämän.
Rakkainta mulle onkin arjen hitaus.
Pyrkimys olemaan läsnäoleva toiselle ihmiselle, itselleni, ihan tässä hetkessä, ilman että on tunnetta kiireestä seuraavaan tehtävään. Silloin mieli on selkeä, se tunnistaa ja torjuu helpommin ahdistusta ja stressin aiheuttajia, jotka luonnollisesti lähes päivittäin yrittävät käydä kolkuttamassa ovelle. Mielen selkeyttä ei voi selittää, se pitää vain tuntea. Jos yrittäisin sitä avata, voisin vain sanoa, että pään sisällä vallitsee
hiljaisuus.
Ja koska nyt ymmärrän itseä ja elämää sekä mikä siinä on ylipäätänsä tärkeää, olen myös jäsentänyt elämää uudella tavalla.
Kun enemmän ei olekaan enemmän ja rikkaus tie onneen, vaan päinvastoin hidastaminen ja yksinkertaisuus, olen myös tehnyt valintoja sen tukemiseksi. Paitsi hidastanut arjen, luopunut tavaroista, ärsykkeistä ja turhista äänistä, olen ottanut ylimääräisiä vapaapäiviä töistä, lisännyt elämääni yhteisöllisyyttä, uusia, mukavia tekemisiä kuten kirjoittamista sekä ehkä tärkeimpänä: minimoinut kaiken ruutuajan. En voi liiaksi korostaa sen merkitystä elämänlaadun kannalta, en liiaksi suositella sitä kaikille.
Nämä valinnat ovat tuoneet elämääni niin paljon lisää energiaa.
Energiaa nähdä, kuulla ja tuntea.
Aikaa nähdä, kuulla ja tuntea.
Olla.
Olla enemmän minä.
Ollen siten parempi itselleni ja muille.
Ja mikä voikaan parantaa merkittävimmin elämänlaatua, kuin ymmärtää kuka on ja vielä vain olla, hiljaisuudessa, ilman jatkuvaa syyttelyä, syyllistämistä vääränlaisuudesta, tärkeiden, mielekkäiden asioiden ympäröidessä.
Viimeksi:
EI NE PIENET LINJAT, VAAN NE SUURET
Lue myös:
12 ASIAA, JOITA VÄHEMMÄN TUO ELÄMÄÄNI ENEMMÄN
MITEN ALOITTAA YKSINKERTAISEMPI ELÄMÄ?