OVATKO SELF-HELPIT TURHIA?
Mua välillä puuduttaa, kun kaikki tuntuu olevan niin turhaa.
Kuinka kaikki on aivan turhaa, riippuen mikä juuri kyseisen kirjoittajan mielestä on turhaa.
Ja kuinka ihan se oman elämän parantaminenkin luokitellaan turhaksi self-help opastamiseksi.
Mutta fakta kai on se, että elämä on tällaista, hiukan merkityksetöntä, turhaa, sekavaa, johon ihminen haluaa ja on aina halunnut selkeyttä.
Sitähän se kaikkea turhaksi väittäväkin juuri yrittää tehdä, selkeyttää oman mielensä. Selkeyttää sen ymmärtämällä, että kaikki on turhaa.
Ja on musta aika kummallista, että tuota selkeyttä kehotetaan jättämään etsimättä.
Ettei saisi tehdä muutoksia, muuttua, koittaa parantaa, olla eheämpi.
Että pitäisi vain mystisesti jotenkin olla olematta mitään ja silti olla.
Mun mielestä kun jokainen rakentaa ja yrittää ymmärtää sitä elämää ja sitä turhaa omalla parhaalla tavallaan. Sanoittaa, tehdä järkeä, selkeyttä.
Eikä mun mielestä oo kovin mahdollistakaan vain olla olematta mitään. Ainakaan mulle sellainen elämä ei sovi. Ettei mikään muttuisi.
Kaikenlainen elämähän ihan itsessään on sitä jonkinlaista elämän hallintaa, erilaista tosin, eri keinoin.
Ihan samalla tavoin tämä kulutusyhteiskunta, joka ilmeisesti on se pohja olla olematta- pohjalle, tarjoaa sitä yhdenlaista hallintaa: osta itsesi eheäksi, puserra joka päivä töihin, vaikkei kiinnosta, vaikka väsyttää, täytyy jaksaa. Elää sen tietyn kaavan mukaan, joka on vain valmiiksi annettu, ei itse määritelty.
Sekö on sitten sitä elämistä olematta mitään?
Mitä jos siihen yhteiskunnan boksiin ei haluakaan kuulua?
Saako sitä omaa ydintään etsiä, vaikka vähän self help oppaista?
Itse uskon elämänmuutoksen nimeen, sillä tuollaisen muutoksen olen kahdesti kokenut, joista molemmista on tullut pysyviä. Tapoja elää. Parempia tapoja elää. Ensimmäisellä kerralla muuttui elintavat fyysisellä tasolla ja toisella henkisellä.
Että lopulta tuntee olevansa siellä aidoimman itsensä äärellä, joka ei löytynytkään sieltä kuluttajasta.
Mutta sitten joku koittaa väittää, että se olisi turhaa. Muuttua.
Mutta kuka muu on lopulta sanomaan mitään turhaksi kuin ihminen itse?
Eihän kukaan muu voi tietää, mikä itselle on turhaa, kuin ihminen itse. Ihminen itse kun on se joka tuntee ja ajattelee, toinen ei tee sitä puolesta.
Onhan niitä self help oppaita äärettömästi. Mutta ihminen ehkä hakeutuukin niiden pariin, joihin oma minuus vetoaa. Silloin kun muutos vetoaa. Kun sitä apua ulkopuolelta voidaan tarvita, kun sinne ytimen äärelle ei ole itse päästy. Sillä ydin on se, joka tietää parhaiten, joka osaa opastaa ilman kirjaakin, mutta jota ei ehkä kuitenkaan uskalleta kuunnella. Siihen sitä self-helpiä tarvitaan:
johdattamaan sinne oman ytimen äärelle.
Ytimen äärelle joka ymmärtää ja tiedostaa.
Sillä sitähän se kirjallisuus oikeastaan on: omaa matkaa, jolla se ydin on tavoitettu, jolla se toinenkin voi ehkä tavoittaa. Jakamalla oivalluksia, tietoa, välineitä.
Toki self-helpien valinnan runsaus voi johtaa siihen, että jollekin voi tulla tarve muuttua, vaikkei muuttua tarvitsekaan vain muuttumisen vuoksi, muuttuakseen paremmaksi vain ollakseen parempi, ollakseen jotakin, mitä joku muu on. Sellainen paine vie varmasti voimavaroja, lisää päähän syyttäviä ääniä. Silloin vaikutus on toki päinvastainen, mihin elämän parantaminen usein juuri yrittää vaikuttaa.
Pohjimmiltaan kun se on sitä oppia ymmärtämään ja tiedostamaan maailmaa ja itseään, niitä erilaisia ääniä, tapoja, käytöksiä, kun niitä halutaankin ymmärtää.
Tietenkin tiedostaen, että se on vain yksi tarina, ei koko totuus, eikä välttämättä oma totuus.
Jotenkin musta tuntuu, että me ollaan joka tapauksessa eri tapoinemme samojen ajatusten syövereissä, ikuisesti. Lukiessani historiallisia romaaneja, katsoessani historiallisia sarjoja.
Onko se syvin ihmismieli muuttunut miksikään, oli vuosi mikä hyvänsä?
Ja siinä kai se alun juuri on: jokainen työstää luontaisesti sitä ymmärrystään, eikä sitä vastaan tarvitse pyristellä.
Ehkä se on vaan osa tätä prosessia.
Ihmisenä olemista.
Yrittää ymmärtää.
Viimeksi:
TARVITAAN HUONOJA PÄIVIÄ, JOTTA TIEDETÄÄN, MITKÄ ON HYVIÄ
Lue myös:
PARAS TAPA INSPIROITUA YKSINKERTAISTAMISESTA