Koskaan en ole odotellut kuukautisten alkamista näin intensiivisesti.

Edelliset pakastetun alkion siirrot on tehty lääkkeelliseen kiertoon, joten kuukautisten alkamisella ei ole ollut mitään väliä. Kunhan ovat alkaneet, että päästään aloittamaan hormonihoidot. Nyt lääkäri haluaa kokeilla siirtoa luonnolliseen kiertoon ja minä saan kokea aivan uuden stressattavan asian lapsettomuuden saralla. Jos ovulaatio osuu viikonpäivien kannalta huonosti ja siirto pitäisi tehdä viikonloppuna, koko operaatio joudutaan perumaan. Ja sitten alkaisi uuden kierron jännittäminen.

Keskiviikosta asti olen kuulostellut tuntemuksia mahassa ja odottanut tiputtelua, jotka kertoisivat että vuoto alkaa seuraavana päivänä. Joka päivä olen laskenut kalenterin kanssa, että jos kp1 on huomenna, todennäköisesti ovulaatio olisi tuolloin ja siirto sitten kolme päivää sen jälkeen. Pahin skenaario on, että kuukautiset alkavat huomenna sunnuntaina, koska silloin on hyvin todennäköistä, että myös siirto osuisi lauantaille tai sunnuntaille. Mutta vieläkään ei tunnu kuukautisista kieliviä vatsakipuja, joten voin ehkä huokaista helpotuksesta. Maanantai olisi jo paljon parempi päivä kuukautisten alkaa.

Kuukautiset ovat itseasiassa jo muutaman päivän myöhässä. Minulla on hyvin säännöllinen kierto, se vaihtelee yleensä vain yhden päivän verran. Mutta en vielä riemusta kiljuen (edes sisäisesti ja salaa) kuvittele olevani yhtäkkiä ihmeen kaupalla luonnollisesti raskaana, sillä suojaamatonta seksiä ei ole ollut tässä kierrossa kovin otolliseen aikaan. Joku hedelmällinen nainen ehkä voisikin tulla tällä ajoituksella raskaaksi, mutta minä en.

Silti olen tehnyt jo diilin itseni kanssa, että testata saa vasta kun kuukautiset ovat viikon myöhässä. Sillä aikaa toivon kuukautisten alkavan tiistaina, silloin siirto hyvin todennäköisesti onnistuu.