Aurinkorasva
Kesä on täällä, aurinko paistaa ja mies on ehtinyt jo kolme kertaa tulla kotiin kasvot punaisina koko päivän auringossa oleilun jälkeen. Jaksan aina muistuttaa aurinkorasvasta ja joskus menen sitä hänelle laittamaankin, kun mies ei itse ymmärrä itseään rasvata. Hän on ärsyttävän välinpitämätön palamisen vaaroista, ja koska hänellä on aika vaalea iho ja pisamia, vaikkei varsinainen punapää olekaan, minua oikeasti huolestuttaa, että joku päivä hänellä vielä todetaan ihosyöpä.
Muutama viikko sitten miehelle oli tullut reiteen punainen rupinen patti. Hän näytti sitä minulle, mutta en heti ajatellut siitä sen kummempaa kuin onpa outo patti. Kunnes seuraavana päivänä huomasimme, että se oli vuotanut verta suihkun ja pyyhkeellä kuivaamisen jälkeen. Silloin päässäni alkoi raksuttaa… yhtäkkinen ihomuutos… vuotaa verta… olikohan siinä kohtaa voinut olla luomi..?
Muutaman tunnin päästä olin täysin vakuuttunut, että miehellä on ihosyöpä ja hän kuolee. Tarkemmin sanottuna tyvisolusyöpä, ehdin tehdä googlen perusteella hänelle diagnoosin ja pystyin onneksi rajaamaan melanooman pois. Google kertoi myös, että tyvisolusyöpä on harvoin hengenvaarallinen, mutta mitäpä sellainen tieto paniikissa laukkaavaa mieltä hyödyttää? Kyllä epäonni on meille jo muutenkin osunut, en pidä ollenkaan mahdottomana, että se voisi osua myös erittäin hyvän ennusteen syövissä. Mies lupasi varata ajan lääkärille heti seuraavalle viikolle, vaikka ei selkeästi itse ollut vakuuttunut tilanteen vakavuudesta.
Kaiken tämän epävarmuuden ja kurjuuden keskellä en vain pysty käsittelemään mahdollisuutta, että mieheni ei olisikaan täällä. Minulla ei ole voimavaroja pelätä tulevaisuutta tämän enempää, eikä myöskään kykyä suhtautua punaiseen pattiin mitenkään rationaalisesti. Itkin illan miehen kainalossa samalla kun katsoimme elokuvaa. Menin itkuisena sänkyyn ja pyörin siellä miettien, voidaankohan alkion siirtoja tehdä, jos niiden isä on kuollut.
Aamulla maailma näytti vähän paremmalta, samoin kuin patti, joka oli alkanut parantua. Parin päivän päästä sitä ei enää ollut, kai se oli jokin ötökän purema.
Tämän romahduksen jälkeen mies on kuitenkin käyttänyt aurinkorasvaa tunnollisemmin. Ja olen siitä kiitollinen.