Joutaisi lopettaa koko urheilu
Some suuttui ja aiheesta, kun Hannu Eklund kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla miesurheilun ylivoimaisuudesta naisurheiluun nähden. Meinasin jo jättää kyseisen kirjoituksen #trollipuhuuhöpöjä -kategoriaan muiden vastaavien idiotismien kanssa, mutta satuin vielä törmäämään Eklundin haastatteluun Iltasanomien sivulla.
Haastattelussa Eklund toteaa, että absoluuttisen huipputuloksen tekeminen on ainoa urheilun arvostettavuuden mitta. Siksi naisten on turha vaivautua edes yrittämään. Samalla logiikalla kannattaisi myös lopettaa muun muassa:
- painon- ja voimanostossa kaikki muut painoluokat kuin ylin. Ylimmässä ne maailmanennätyksen tehdään.
- valkoisten eurooppalaisten osallituminen juoksulajeihin. Ei meidän geeneillä vaan tule Usain Bolteja.
- ihmisten osallistuminen uintilajeihin. Kun ei ole niitä kiduksia.
Eklundilta on tainnut unohtua, mitä varten urheilua tehdään. Jos tarkoitus todella olisi vain saada absoluuttisesti paras tulos, ja se olisi ainoa, mikä ihmisiä kiinnostaisi, tv-lähetykset urheilukisoista saisivat katsojia vain sen harvan kerran, kun jossakin lajissa syntyy uusi maailmanennätys. Jostain syystä näin ei kuitenkaan ole, vaan varsinkin oman maan tai paikkakunnan urheilijoita kannustetaan ja jännitetään pikkukisoissakin.
Tottakai ihmiskehon rajojen etsiminen ja rikkominen kiehtoo: kuinka kovaa ihmisen on mahdollista juosta, kuinka korkalle hypätä. Silti suurin syy, miksi urheilusta ollaan innostuneita, ovat esikuvat ja niihin samaistuminen. Penkkiurheilija kokee oman maan edustajan tai suosikkijoukkueen edustavan ”meitä” ja olevan sankari, jonka kovaa työtä ihailla. Jos oma sankari jää muutaman sekunnin päähän MM-kullasta tai maailmanennätyksestä, kukaan ei sano: ”Hohhoijaa olipa tylsää, kun ei tullut absoluuttisesti paras tulos, joutaisi tuonkin lopettaa”, vaan: ”Olipa jännä kisa!”
Penkkiurheilun lisäksi kilpaurheilijoilla on tärkeä vaikutus kansanterveyteen. Luultavasti aika moni nuori ja varmaan vanhempikin innostuu eri urheilulajeista juuri esikuvien kautta. Jos ihmiset todella asennoituisivat niin, että vähemmän lahjakkaiden, naisten, nuorten, kevyempien painoluokkien jne. urheilu on vähemmän arvokasta, moniko enää viitsisi harrastaa mitään urheilulajia huvikseen?
Teini-ikäistä tytärtä on aika vaikea houkutella hiihtoladulle argumentilla: ”Tämä vähentää sydänkuolleisuusriskiäsi 70 vuoden iässä, mutta älä kuvittelekaan, että voisit olla ikinä hyvä tässä.” Sen sijaan Minna Kauppi, Kiira Korpi tai Anna Everi televisiossa voi saada saman tyttären innostumaan urheilusta – ja kuka tietää, vaikka juuri hän tekisi jonain päivänä maailmanennätyksen?