Normipäivä
Törmään usein kysymykseen: ”No mitä sä sitten syöt?” tai vaihtoehtoisesti: ”Mitä sä oikein voit syödä?” Blogin kommenttiosastossakin oli jo hieman toivottu postausta aiheesta, joten olkaapa hyvä: viime maanantain eväät kännykkäkameralla dokumentoituna. Tämä ei ole mikään syökää-kaiki-näin-esimerkkipäivä, vaan minulle melkolailla tavallisen arkipäivän ateriat.
Aamupala: mansikkasmoothie ja pari paistettua munaa. Olen koukuttunut aamusmoothieisiin: ne menevät helposti alas vaikka ruoka ei muuten aamulla aina tahtoisi maistua. Lisäksi syön aamulla usein paistettuja munia tai rahkapannaria jos sitä sattuu olemaan valmiina jääkaapissa. Joskus harvoin keitän myös puuroa tai syön äidin tekemiä teeleipiä, mutta ”tavallista” leipää en nykyään syö juuri lainkaan, koska sain jo yliannostuksen gluteenittomista sämpylöistä.
Lounas: tähteeksi jäänyttä kanakastiketta, riisiä ja raejuustoa, läppärin ääressä nautittuna. Jos en syö yliopistolla, lämmitän yleensä lounaaksi jonkun edellisen aterian jämiä, joita täydennän tarvittaessa raejuustolla. Fiksut ihmiset tietysti lisäisivät lautaselle salaattia, mutta tähän aikaan vuodesta salaattipuskat tuntuvat nahistuvan ennen kun niitä on ehtinyt aloittaakaan. Kesää odotellessa siis…
Välipala: banaani. Pieni tankkaus ennen salille lähtöä. Välipala 2: proteiinijugurttijuoma kotimatkalla salilta (tässä kohti kännykästä loppui akku joten kuva puuttuu). Hanna Skyttän Fuel Food -kirjasta opin, että tankkaus tehdään liikunnan jälkeen, ei ennen sitä. Silti esimerkiksi puoli tuntia ennen salille lähtöä syötävä banaani tai muu hyvin pieni välipala on mielestäni paikallaan, jos lounaasta on jo aikaa. Yleensä pyrin myös varsinaisten salitreenien jälkeen juomaan jonkinlaisen palautusjuoman tai vaikkapa syömään purkin rahkaa, jotta verensokeri ei pääse laskemaan liian alas. Ja kuulemma siinä on jotain muitakin hyötyjä, mutta en valitettavasti puhu biokemiaa.
Päivällinen: paistettua lohta ja bataattimuussia. Maistuu huomattavasti paremmalta kuin näyttää! Bataatti nyt ei ole mitään suoranaista lähiruokaa, mutta valmiista bataattisoseesta saa aikaan maailman helpoimman muussin ja se vaan on niin hyvää. Viitseliäämpänä päivänä keitän itse perunoita ja porkkanoita muussitarpeeksi, mikä ajaa melkein saman asian.
Iltapala: kaurasuklaapaloja. Arvelin että osaatte käydä katsomassa kuvan ko. postauksesta. Sitäpaitsi tämänkertaisista tuli paljon rumempia. Vaikka syön iltaruuan yleensä melko myöhään, napsin vielä sen jälkeen jotain pientä iltapalaa, kuten juustoja tai näitä kaurasuklaapaloja, tai joskus ihan vaan tummaa suklaata. Viisi ateriaa pitää kuitenkin saada täyteen, eikös? ;)
Summa summarum: Jos mietit, kannattaako tätä matkia, Kiloklubin laksurin mukaan tästä kertyisi energiaa noin 2150 kcal, josta 26% hiilihydraateista, 46% rasvasta ja 28% proteiinista. Ei välttämättä täysin ihanteellinen suhde, mutta ainakin proteiinia on tarpeeksi myös liikkuvalle ihmiselle. Hiilihydraattien määrä minulla tuppaa jäämään usein yllättävänkin vähäiseksi, minkä oletan johtuvan leivän ”puuttumisesta” keskivertosuomalaisten ruokavalioon verrattuna. Kuituja kertyy kelvollisesti. Rasvoista taas juuri ja juuri riittävä määrä on tyydyttymättömiä eli ”hyviä” rasvoja. Energian kokonaismäärä voisi olla tämän viikon liikuntoihin nähden jopa muutaman sata kaloria korkeampi, mutta toisaalta tilanne tasaantunee ajan mittaan, vaikka yksittäisenä päivänä syntyisi energiavajetta.
En mitenkään tietoisesti välttele hiilihydraatteja, mutten myöskään pelkää rasvoja; kun hiilihydraatteja rajoittaa muun muassa gluteenittomuus, sama kai se on ottaa sekin energia rasvasta? Omaan silmääni kasvisten osuuden lisääminen voisi olla paikallaan, vaikka smoothiemarjoilla ja bataattimuussilla pääsen lähes puolen kilon tuntumaan. Tässäkin haasteena on, että monet lempikasviksistani ovat nykyisin ”kieltolistalla”, mutta ei se toki tee asiasta mahdotonta. Ehkä otan kasvisten lisäämisen seuraavaksi tsemppikerhon haasteeksi!
*****
PÄIVITYS 13.1.2016:
Katso myös muut ruokapäiväkirjapostaukset ja monivalintamalli FODMAP-ruokavalion koostamiseen!