Olisi varmaan helppoa vihata
Kuuntelen parhaillani Nightwishin uutta levyä (joka muuten vaikuttaa aika hyvältä parin ekan biisin perusteella!). Kuulemma jotkut kuitenkin ovat suuttuneet siitä, että levyllä esiintyy myös evoluutiotutkija Richard Dawkins, kieltäytyneet ostamasta levyä ja jopa polttaneet bändin vanhoja levyjä.
Näiden ihmisen elämän mahtaa olla helppoa. Maailma on jaettu hyvään ja pahaan, eikä omaa mielipidettä joka asiaan tarvitse miettiä, kun se tulee valmiiksi annettuna. Elämä on selkeää: on oikeita ja vääriä asioita, ja vahvoja ihmisiä jotka valitsevat oikean ja heikkoja jotka sortuvat väärään.
En puhu nyt pelkkästään tai edes ensisijaisesti (kiihko)uskonnollisista aatteista. Vääräuskoisten lisäksi voi vihata ja halveksua lihavia, poliittisesti väärin orientoituneita, miehiä, naisia, suuryrityksiä, sosiaalituilla eläviä, homoja, lihaa syöviä, kasvissyöjä (anteeksi, ituhippejä siis), kunhan vain jonkinlainen jako hyviksiin ja pahiksiin löytyy. Ja kukapa ei haluaisi olla ”hyvisten” puolella?
Ihminen joka perustaa maailmankatsomuksensa vihaan, keskittää helposti koko elämänsä todistaakseen olevansa erilainen kuin vihansa kohde. Hän rakentaa kulissia, johon voivat kuulua yhtä hyvin ruokien punnitseminen grammalleen ja viisi spinningtuntia viikossa, omakotitalo, avioliitto ja kaksi katumaasturia tai kirpputorilta ostetut vaatteet, rastat ja mielenosoituksissa marsiminen. Oman kuplan sisällä ollaan turvassa pahuudelta, mutta kuplan ylläpitäminen vaatii jatkuvaa muurien vahvistamista. Lopulta kupla voi olla niin paksu, ettei sieltä näe enää ulos.
Ilman vihaa elävä ihminen joutuu jatkuvasti tekemään valintoja ja vastaamaan kysymyksiin. Pidänkö tästä musiikista, mitä puoluetta äänestän, otanko kahvin kanssa pullan, kannatanko ydin- vai tuulivoimaa, mikä on elämän tarkoitus?
Vihaavalle kupla on paitsi turva, myös vankila. Ilman kuplaa elävä on vapaa valitsemaan vastauksen.
