Lähdössä Kroartiaan vol. 1: eräs illalliskeskustelu

Illallispöydässä tuli puheeksi lähestyvä Kroatiaan vaihtoon lähtöni. Kaikilla oli pelkästään positiivista sanottavaa aiheesta, kunnes puhe kääntyi ruokaan.

”Siellä on kyllä tosi hyvät ruuat.”

”Joo, mä lihoin 10 kiloa kun olin itse vaihdossa.”

Ei hätää, mä syön nyt jo niin paljon, etten voi syödä kumminkaan enää enempää.

”Mutta ne tekee siellä ruuasta ihan tosi rasvasta.”

”Näkisitte paljonko Suvi yleensä syö, se liikkuu niin paljon.”

”Ei siellä mitään ehdi liikkumaan.”

Myönnetään, olen itsekin miettinyt minkälaista ruokaa ja liikuntaharrastusmahdollisuuksia tulevassa tilapäisessä kotikaupungissani on. Tähän mennessä pääasialliset huolenaiheeni ovat olleet:

A) Tunnetaanko Kroatiassa tai esim. paikallisessa opiskelijaruokalassa gluteeniton ruokavalio ja löydänkö ruokakaupasta yhtään mitään, jos kaikki on kroatiaksi.

B) Mitä ihmettä on naapurissa olevan joogastudion tarjoama dharma-jooga (jos joku tietää, pliis kertokaa!) ja onkohan lähikuntosalilla kympin painonnostotankoja, vai joudunko aloittamaan lämppäsarjat suoraan 20kg:sta ylöspäin. 

Tietääkseni ihmisten paino riippuu siitä, mitä ja paljonko syö, ei siitä, missä maassa oleskelee. Jotenkin en myöskään jaksa uskoa, että opiskelu ulkomailla olisi mahdottoman paljon aikaavievempää kuin samanaikainen opiskelu ja työnteko Suomessa, olkoonkin että lukujärjestykseni on ollut viime aikoina melko väljä. Vapaa-ajan aktiviteetteihin taas olen onnistunut sujuvasti sovittamaan sekä treenit että opiskelijabileet tähänkin asti.

Ymmärrän sinänsä illallisseurueen ajatuksen siitä, että uudessa jännittävässä ympäristössä muut mielenkiintoisemmat asiat saattavat mennä terveellisten elämäntapojen edelle. Jutun juju onkin siinä, että en koe eläväni mitenkään erikoisen ”terveellisesti”. Nytkin syön mitä huvittaa, lukuunottamatta tiettyjä ruokia joista tulen kipeäksi, ja liikun siten ja sen verran kuin minusta on kivaa. Voin toki olla väärässä (lupaan tilanneraportteja blogiin sitten paikan päältä), mutta jotenkin en jaksa uskoa, että nämä asiat radikaalisti muututisivat sillä, että muutan eurooppalaisesta kaupungista toiseen. 

Hyvinvointi Liikunta Matkat Opiskelu

Mahdottomia asioita

“Why, sometimes I’ve believed as many as six impossible things before breakfast.”

– Lewis Carroll, Alice in Wonderland

Joskus asiat tuntuvat mahdottomilta, kun niitä yrittää ensimmäisen kerran. Ja toisen. Ja viidennentoista. Kunnes sitten joku päivä ne eivät olekaan mahdottomia, vaan mahdollisia, jopa helppoja.

Tässä joitakin viime aikojen alun perin mahdottomia, nyt piece of cake -juttuja:

  1. Miestenpunnerrukset.
  2. Varpaisiin ylettäminen sivutaivutuksesta.
  3. Sivulankku ja sen variaatiot.
  4. Hyppynarulla hyppiminen ilman välihyppyjä.
  5. Kämmenten saaminen lattiaan suorin jaloin seisten.
  6. Köyttä piktin kiipeäminen kattoon asti.

2016-01-28 22.49.38.jpg

 

Mitä mahtotonta sinä aiot tehdä tai uskoa tänää?

Hyvinvointi Liikunta