Harkinnassa muutto toiseen kaupunkiin


Asumme tällä hetkellä Vantaalla, josta meistä kumpikaan ei ole kotoisin. Opiskelut toivat meidät aikanaan eri teitä pääkaupunkiseudulle. Vantaa valikoitui asuinpaikaksi omistusasuntoa etsiessä. Nykyinen kotimme sijaitsee Helsingin kainalossa ja vain noin 300 metriä sen rajasta. Mutta on virallisesti Vantaalla.

Olen asunut kotoa muutettuani 14 eri paikassa. Kuulostaa hurjalta, sehän on melkein paikka per vuosi. Ehkä osin siksi en ole koskaan kokenut vahvaa kaupunki-identiteettiä missään. En koe olevani sen enempää oululainen, helsinkiläinen, vantaalainen kuin mitään muutakaan. Tämän vuoksi muutto täysin uuteen kaupunkiin näin aikuisena ei ole tuntunut mahdottomalta ajatukselta.

Ajatus paikkakunnan vaihdosta on ollut pinnalla nyt puolisen vuotta. Kaupunki, johon muuttoa harkitsemme, on puolisoni vanha asuinpaikkakunta. Hänellä tuo kaupunki-identiteetti on ehkä vähän vahvempi, muttei niinkään muuton syy. Sen sijaan muuttoa puoltaa monta meitä molempia innostavaa tekijää:

Muuttoa puoltavat tekijät

  • Edullisempi asuminen – saisimme nykyisen kolmiomme hinnalla uudelta paikkakunnalta omakotitalon ja tontin tai ainakin pari huonetta lisää uudesta talosta.
  • Luonnon läheisyys – uudella paikkakunnalla järvimaisema olisi arkipäivää ja vesiteitse pääsisi pitkälle. Haaveissanne siintää myös ehkä oma vene jonain päivänä, joka olisi tuolla tosi paljon järkevämpää.
  • Lisää tilaa ympärille – pohdimme tällä hetkellä  tontti+talopaketti-vaihtoehtoa. Hassua, miten en koskaan aiemmin ole pitänyt tätä edes omalle kohdalleni mitenkään mahdollisena ja nyt se tuntuisi ihan järkevältä tuon uuden paikkakunnan puitteissa. Pk-seudulla meillä tuskin olisi komboon varaa, eikä täältä löydy oikein tyhjää tonttimaatakaan enää.
  • Puolison ystävät – puolisoni ystävistä suurin osa asuu kyseisellä paikkakunnalla, eli käymme siellä verrattain usein muutenkin. Näin olisimme noita frendejä lähempänä, toki omistani monet jäisivät pk-seudulle.
  • Hyvät kulkuyhteydet – kaupungista pääsee Helsinkiin noin tunnissa, joten en pidä välimatkaa ongelmana omien ystävyys-suhteidenikaan kannalta.

Asia tarvitsee silti tarkkaa harkintaa, sillä muutos olisi kohtuullisesta välimatkasta huolimatta melko suuri etenkin mulle, kun en ole tuolla koskaan asunut. Itseäni eniten mietityttäviin asioihin kuuluvat eri harrastusten järjestyminen, vaikka nuo mahdollisuudet ovat uudessa kaupungissakin erinomaiset. Esimerkiksi talvisin hiihto- ja laskumestat olisivat tuolla lähempänä.

Muutossa epäilyttävät tekijät

  • Harrastukset – omani ovat tällä hetkellä hyvin vahvasti pk-seudulla ja niiden myötä myös liuta kivoja seura- ja tanssikavereita. Vaihtaminen toiseen tanssikouluun tai futisseuraan ei olisi siis ihan läpihuutojuttu, jos harrastaminen (etenkin kilpailu) jatkuu.
  •  Työkuviot – muutto edellyttäisi sitä, että meillä olisi etätyömahdollisuudet kunnossa. Tällä hetkellä näin on, mutta korona on tuonut muutostekijöitä työmarkkinoille, jonka vuoksi pidemmällä tähtäimellä tarkastelu on tällä hetkellä vaikeaa.
  • Omat ystävät – en epäile, etteivätkö ystäväni tulisi käymään tai itse kävisi pk-seudulla, mutta eri kaupunki on aina eri kaupunki. Uudesta paikasta pk-seudulle tosin pääsee ihan yhtä nopeasti kuin täältä Vantaalta Espooseen.
  • Tutustuminen – olen luonteeltani sosiaalinen tyyppi, joten näen uusiin ihmisiin tutustumisen myös mahdollisuutena. Mutta aina epäilyttää vähän, saako uudelta paikkakunnalta ystäviä ja miten siellä ylipäätään viihtyy. Toki puolison kautta näitä ystäviä siellä jo onkin liuta.

Oletko muuttanut täysin uudelle paikkakunnalle aikuisiällä ja miten homma sujui? Olisi kiva kuulla ajatuksia vastaavassa tilanteessa olevilta.

Noora

Lue myös:

Asuntomessut Tuusulassa – mitä jäi mieleen?

#Storytime: Ensiasuntoon kolmikymppisenä

Sotkuinen koti – pitäisikö sitä vaan sietää?

Koti Ystävät ja perhe Työ Ajattelin tänään

Joululahjat: ideoita ja pari periaatetta


Avasin viime perjantaina parvekkeen oven päästääkseni koiran ulos ja hengitys höyrysi. Piru, kohtahan on talvi! Tuntui jo siltä, että lunta voisi tulla koska tahansa. Ja taas toisaalta, joulu on myös askeleen lähempänä. Bongasin muuten ekat suklaakalenterit jo syyskuun puolella. Yritän silti pitää kiinni periaatteestani aloittaa oman fiilistelyn vasta marraskuun lopussa. Mutta joulussa on yksi asia, jonka kanssa ei voi koskaan olla liian ajoissa. Tai ehkä voi, mutta mä en koskaan ole ja löydän lopulta itseni stressin partaalta. Nimittäin joululahjat!

Millainen on hyvä joululahja?

Tein jo pari vuotta sitten muutaman lahjoja koskevan periaatepäätöksen:

En halua ostaa mitään turhaa kenellekään.

Haluan, että lahjan saaja ilahtuu sen sijaan, että joutuisi miettimään mitä tästä nyt oikein sanoisi.

Haluan, että valinta on kestävä ja pitkäikäinen.

Lahjoitan aineetonta aina, kun se on järkevää.

Ja haluan, että lahjan antaminen tuo mullekin iloa, ei stressiä.

Kenelle ostan joululahjoja

Mulle joulussa tärkeintä on oman perheen muistaminen, ellei asiasta ole muuta sovittu. Puolison kanssa esimerkiksi sovimme pari joulua sitten skippaavamme lahjat, kun kummallakin oli ideat vähissä. Satsasimme sen sijaan yhteiseen tekemiseen myöhemmin. Muun perheen osalta mulle tärkeimmät lahjottavat ovat isosiskoni lapset, puolison siskojen lapset sekä meidän kummilapsi. Joulu on kuitenkin esisijaisesti lasten juhla. Lahjon myös satunnaisesti ystäviä ja heidän lapsiaan – usein niitä, keitä olen tavannut viime aikoina enemmän muutenkin. En kaikkia, niitä on jo niin paljon <3.

Ja yleensä keksimme jotain myös vanhemmillemme yhdessä siskoni kanssa. Näissäkin noudatamme aiemmin kertomiani periaatteita.

Aineettomia, tarpeellisia ja hyödyllisiä joululahjaideoita

Mitä nuo periaatteet voivat sitten olla käytönnössä? Tein listaa jutuista, jotka sopivat kuvaan.

Aineeton joululahja

  • Lajikokeilu esimerkiksi seinäkiipeilyä, sisäsurffausta tai viinijoogaa – mitä vain ystävän kanssa voisi vaikka yhdessä luontevasti tehdä
  • Lastenhoitoapua ruuhkavuosia elävälle – tarjoudu toisen kaverin kanssa (tai rohkeat jopa yksin) hoitamaan ystäväsi lasta tai vaikka lemmikkiä, jolloin hän saa omaa aikaa tai laatuaikaa kumppanin kanssa
  • Liput leffaan tai teatteriin (tosin just nyt ne jäisivät hyllylle odottamaan) 
  • Lahjakortti lemppariravintolaan (ja lupaus lähteä mukaan (tai edellytys, noei vitsivitsi ;)) Voi olla myös lupaus viedä ystävä tai puoliso syömään jonnekin tai kokata tälle dinner kotona tai hänen kotonaan.

Tarpeellinen joululahja

  • Treenikortti, jonka ystäväsi muutenkin ostaisi (tilanne vaatii salapoliisihommia) esim. 5 x joogaa, tanssia, salia tai uintia (rajoitukset toki huomioiden, eli mitä pääsee tekemään)
  • Hierontalahjakortti (menee hei harvoin pieleen!)
  • Pelirahalahjakoritit skideille
  • Tarpeelliset meneillään olevan tai seuraavan sesongin vaatteet lapsille (siskoni arvostaa näitä ja useimmiten siskonpojatkin!)
  • Lukemista tai tekemistä joululomalle, kuten kirja tai lautapeli.
  • Joku vaate tai esine, jonka tiedät lahjottavan haluavan tai hankkivan lähiaikoina joka tapauksessa. Toisen unelmahankintoja toteuttaessa kannattaa myös hankkia melko spesifiä tietoa tai tieto siitä, ettei värillä ole oikeasti väliä.

Pari joulua sitten esimerkiksi näin siskoni osallistuvan useaan otteeseen Facebookissa mustan Fjällräven-repun arvontaan. Joulun alla tiedustelin hänen mieheltään, onko reppu jo olemassa ja saatuani vahvistuksen sen puuttumisesta, pakkasin yhden pakettiin. Sisko yllättyi toden teolla, sillä ei ollut tuosta toiveestaan kellekään ikinä puhunut, vaikka se olikin ollut pitkään mielessä.

Joululahja käytettynä

Yksi ajatus, jonka jätin vielä mainitsematta on lahjan hankkiminen käytettynä. Esimerkkinä eräs ystäväni ja kolmen lapsen äiti toivoi perheellisiltä ystäviltä mieluummin lasten paketteihin käytettyjä leluja kuin uusia. Useilla olisi lahjoittaa vanhoja leluja pois, mutta käytetyn lahjan antaminen saattaa epäilyttää. Käytetyn lahjan mukaanhan voisi liittää vaikka tarinan sen menneisyydestä, joka toisi uuden kivan twistin pakettiin.

Rohkaisenpa siis vuorostani teitä kaikkia pohtimaan, voisitteko antaa jotain ensi jouluna käytettynä tai kertomaan, oletteko jo antaneet?

Noora

P.S. Nää ”makeet” kuvat on Elf yourself-appin hiphop-videolta, jossa tonttutanssijoille voi lisätä omat kasvot ja vaikka ystävien kasvot. Hassuteltiin tällä viime vuonna ja tuli hyvät naurut! 🙂

Lisää postauksia joulufiilistelyyn:

Jouluista tekemistä joka päivälle

Joulun must-see elokuvat ja ohjelmat

Puheenaiheet Suosittelen Vastuullisuus Ostokset